Ee maenittavata

Tässä yhtenä päevänä olj lenkkitien varteen ilimestynnä tuommonen punanen kolomijo.
Uattelin jo että nyt seon joku hoksanna mitenkä vilihakka määräkoera männöö lenkillä siitä.
Ja laettanna muillehhii tiijjoks varotuksen etteevät jalakoehin ihan jiä.
No ee kuulema semmonen ollunna.
Olj jostae puuaatosta tipahtanna siihen tievvarteen. Tiesj muka äet sannoo.
Seoroovana päevänähän tuo olj jo hävinnähhii.

Jo on kuulkee sittä kylymee tuulta viheltännä melekeen jokapäevä koko viikon.
Siihen ku sitä pakkasta on vielä piälle ollunna ni eepä oo ilolle värräättännä.
Vilulle kylläkkii.
Päevällä kaet tuo jo meenasj ihan käpsä jiätyvä keskenkaeken.
Äet sitä lämmittämmään kiireellä. Ja kiännyttiinnii sittä jo kottiin.
Lyhyveks jäe se käpyttely. Vuan toesena päevänä lissee.
Huomenna vissiinnii jo laahempata tiijjossa.

Jootuin mänj tuas viikko. Huomenna ollaan tuas laavvantaessa.
- Kahen perjantaen jäläkeen.
Äetillä niät olj tuas kaks perjantaeta peräkkätä.
Kolomella erj seenällä on huushollissa kalenterit. Ja siltikkää ee immeenen oo päevistä perillä.
Onneks se ee ennee oo työelämässä matkassa.
Suattasivat usseempana päevänä turhaan ootella työmiestä töehisä.
Ja viikollopuhhan se alottas tuollamänöllä jo puolevviikon jäläkeen.

Tästä viikosta ee kyllä jiä mittää maenihtemisen arvosta.
Yks aenut kirkolla käänti.
Ja tynkälenkkijä muina päevinä.
- Ee tosin nii oo välikskää sen pitempijä. Kuhampaan suapi vähä jalakojjaan suorittuva.
Minummielestä.
Äethän seon sitämieltä että kunnolla pittää suaha koeran liikettä ettee selekä jumitu.
Ja koevet rampiuvvu.
Eelleennii on sillä kannalla että roovvan kannattasj enämpi keskittyvä ommaan selekääsä ja kinttuihisa.
Kovin on kankeet meekäläeseen verrattuna.

Iivari: - Piä tunkkisj...!😠😐😑
Äet: - Mittee ihmettä...?? Mikä sitä nyt oekeen vaevoo...?
Iivari: -  No ku meenasin sulta roetuva ylj´miäräsen namipalan... vuan et kuitenkaa oes nuuka antanna... ni piä vuan tunkkisj...!