Illasta ja uamusta

Mualis on muata näättännä. Varmaannii sittä huhtihhii hummaattaa.
Niihhän sitä sanotaan.
Hummaattanna on kyllä aenahhii eelissä päevänä.
Ku olj niät mahottoman kova tuulj. Ja se kyllä hummaatti nii helemoo ku korvoohhii.
Siihen ku vielä jokunen aste pakkasta ni raetista olj.
Illasta käätiin eelen kahtelemassa mitenkä on tiet sulanna.

Kellot on tuas kesäaejjassa.
Ja koko aejjan vuan valostuu päevä.
Se vuan meenoo immeesiltä unehtuva tuossa koronan kurimuksessa.
Että kesä tulloo siitä huolimata.
Ja mualima männöö etteempäen. Ja päevä toeseks vaehtuu.
Vaekka oes minkälaenen riisiaeka.

Eepä sitä oes uskonna että vielä kuitennii kunnon hankijjaeset suatiin.
Vaekkee kovin kummosesti lunta ennee oo.
Uamusilla olj oekee pakkanen, -12 ku lähettiin kokkeelemmaan.

Hyvä olj mäen rintuuksella hilipasta.
Yhtää ee ies äetijä upottanna. Vaekka sillä nuo karanteenj´kilot onnii hyvässä noosussa.

Pitkä lenkki suatiin kierreltyvä.
Tosin meekäläesen pitj kyllä aena varmistoo että reetti kottiin olj näkyvissä.
- Paetsi nuo jänisten reetit mitkä pitj aena ensmäsinä haestella.

- Mehtee jokapuolella...tähän se oes äet säkkeönnä ja eksynnä jos en oes ollunna navikuattorina.

Ja ennen lenkkitielle noosuva vielä kiireellä vähä vitamiinija rusakon pesästä...
Tosin montoo nappulata ee kerinnä maestoo ku jo ilompillooja narumpiässä nykäsj.

Kohta sittä vielä päevälle ruunuks rappuskahvit.
Sittäpä sitä voepihhii heettäätä sohvalle päevee paestattammaan.
Ku siihemmännessä justiisa sopivasti siihen paestaa...