Toellaannii kevät

Lenkkitie olj mööhitty.
Hyvähän seon tietennii että sitä mööhästään. Kuivuu äkimmin.
Vuan kyllä olj hankalata kulukee. Ku olj semmosta rönttöstä koko tie.
Onneks olj kuitennii tuonne reonaan jiännä semmosta silleempätä.
Lumet ja jiät on sulanna jo kokonaan tieltä ja reonoelta.
Kevät on toellaannii.

Eekä oo onneks kulukurajotuksija.
Eekä tarvihe turvavälistä huolestoo.
Ku ee niät oo muita kulukijoeta.
Äettii pyssyy jonnii metrin piässä ku on pitkän narun nokassa.
- Taekka siis oekeestaan meekäläenen on.

Kohta kaet sitä suahaan kuulla onko niitä mittee rajotuksija voemassa tulovina aekona.
Ku se huulj´puna hallitus sielä kokkoostaa.
Vae oljko se nyt punahuulj. En nyt muista varmaks.
Vuan jollae tuommosella nimellä joku tuntu kuhtuvan.

Metässä olj jäniksen hajuja mahottomasti.
Niitä pyöriihhii melekonen sakki tuossa meejjän pihapiirissä.
Ja tiälä lähimetässä.
Surkeen näkösijä ovat nehhii raakat.
Ku niillä on se karvavvaehto männeellään.
Näätästää niinku oes reejjillä turkit kokonaan.
Ku se ruskee värj ruppee valtaatummaan niihen karvoessa.

Kaekki on nyt mahottomassa kevätvillissä.
Ne jänikset tietennii. Ja sittä kaekki siivekkäät.
Ne pittää nii mahotonta metakkata pihamualla että oekeen korviin kääpi.
Äet sano ettee taenna männäkevväänä olla tuommosta konserttija.
Tilihet on vallanna yhen puun ja pittäävät kilikatusta sielä.
Tintit lintulaavvan.
Mustarastaat lintulaavvan alusen.
Räkätit kimpoeloo kahakkätteen puihen välillä ja tappeloovat närhiin kansa oksista.
Siihen sittä harakat ja muut isommat säestää.
Pienet kaverit on sittä jossae välissä.
Niinku justiisa peepposet ja varpuset. Ja mittee nuita nyt onkaan.

Ja ku tuo satapäenen sakki lentelöö tuossa pihamuan piällä.
Ni eepä levoks herkijä rappuskahvilla istuksiminen.
Siinei niät malta istuva ku äet.
Meekäläenen laakata kapaltaa sen minkä käpälistä lähtöö.
- Ee piä piästee niitä isännöemään meekäläesen tontille.
Sitä jos yhen kerran periks annat yhelle ni siiton koko kesän riesa sittä koko sakista.
Eekä siunooman raahoo sejjäläkeen.
Ku se sekakuoro laalaa yösä päeväsä.
- Millään aekoo ne oekeen makkoo...?

Vielä on yks kohta missee on määräkoeran mitalla lunta tälläe perukalla.
Vuan hupenoo tuo nyt vaahilla. Ku sattaa ja paestaa vuoromperrään.

Oekeen hilipeetä tookokuun ensmästä viikkoo kaekille!