Toennuttaan ja laalettaan

Sitä oes ennee parj päevee vuuen vaehtumisseen...oo kerinnä vielä ies joolusta toeta.
Se näätästää olovan semmosta että mitä vanahemmaks tulloo.
Ni sen kaavvemmin männöö nuista juhlimisista toentumisseen.

Vähä oes vielä lahjaluun sisuksissae jottae tonkimista.
Siinä oon samalla tuota uutta Tuuren laettamata Joolupossuva koolanna.
Se possu pittää ottoo joka hommaan matkaan. Että tietää mitenkä tiälä huushollissa missäe toemittaan.
Kovin tuo on laahkee kaverj. Ja sopusasti sen kansa on männynnä aeka.

Lunta tässä lissee ootellaan. Vuan tiijjä tuostakkaa että tullooko.
Vae männöökö entisettii.
Vettä niät rapsaattelj tänäpäevänä.
Vuan kummoo saetta olj se. Jiäti takinnii piälle semmoseks kuoreks.
Sitä sanottaan semmoseks alj´jiähtynneeks veeks kuulema.
Tekj hyvvee äetille. Sillä ku tinkii olemmaan semmosta ylj´kuumentunutta olloo.
- Tietää kaete se semmosen syönnin mättämisen jäläkeen.
Mittee se jooluna pistelj kuonoosa.

 Ja siitäpä se sittä juohtuhhii mieleen... elämisen männöö laalamalla:
( Vanahoja poekija viiksekkäetä sävelellä)

Savon salolla pikkunen torppa.
Kahtoo rapulla Iivari Määräkoeranen.
Vyöryy pihalle äet niinku norppa.
Istuu kuppeelle ähkästen.
Maha pinkeenä suunnisti Iivarin luo,
sille tuttuva tutumpi on olo tuo.
Syöty hipleet ja suolaset jooluna on,
vyötärön mitta on tuntematon.

Ee tanssattu millonkaa Iivarin häetä.
Konsulttimiehenä vuan elelöö.
Kahtoopi rapulta vaehtuvija säetä,
mahan ryllykkätä voehkiin äet pitelöö.

Savon salolle punaseen mökkiin,
poekosena Iivarin elämä vee.
Vaekka oleminen sielä joskus tökkii,
sielä ruuvvasta nuukaella ee.
Monta päevee ku herkkuja syyvvä ahetaan.
Mahan viereen käävvään yöks makkoomaan.
Aena sillon tuas samat luvataan,
kyllä uuvvelta vuuelta laehutettaan...

What do you want to do ?

New mail