Mukavasti on männy

Meelläe nähtiin aarinko.
Tosin vuan tovin aekoo. Vuan kuitennii kerittiin vähä siitä naatiskella.
Nyt piästiin ensmästä kertoo sittä heenäkuun tuonne pikkutielle asti.
Tuas on lenkkimatka pitentynnä aenahhii 50 metrijä.
Mukavasti on männy. Tähä asti aenahhii.

Ja mikä naatinto ku sae raahassa haestella kaekki heenät ja tievvierukset.
Ee sitä luikerompelekoo nyt ennee.
Jos lie semmonen vielä jossae korsiin takana lymynnä.
Ni lie ollunna sevverran kontassa ettee oo paljoo piätään suanna nostetuks.

 Nyt sitä on pitännä ruveta tosissaan niitä siipiniekkoja ruokkimmaan.
Tosin ee sitä uutta lintulaatoo oo vieläkkää suatu. Vuan se ukin vanaha näätästää toemivan hyvästi.
Äet kantaa sinne siementä ja pähkinätä selekä viäränä.
Ja mahoton viuhke kääpi siinä.
Vuan voe murhetta.
Ee oo yhe aenutta oravata näkynnä sejjäläkeen ku loppukesästä yks kävj siinä tyhjän nuopasemassa.
Onkoon ne hylännä meejjän laavvan kokonaan...
Uatelleet että se tuo nuuka muori ee kuitenkaa mittää tuo.
Ni mitteepä tuota tyhjee sielä laavvalla rampattaan.

Hiirettii on valtaatunna pihamualla. Taekka aatotallin alla ja aetassa.
Ku ee ennee se mukava pörrönen kissinuapurj oo käännä.
Olj raakka jiännä aaton alle syksyllä.
Kyllä on meellä ikävä ollunna. Tultiin hyvästi keskesä toemeen.

Viikolloppu on eissä. Ja se isämpäevä.
Nuor emäntähhii vissiin huomenna tulloo meejjän iloks.
Hirveen pitkään aekaan ee oo nähty. Kyllä suattaa melekonen ilo siitä pompsahtoo ilimoelle.
Mahtanookko meekäläenen suaha maestoo ies murusta isämpäevä kuakkuva...
Ku semmonehhan se kuitennii luajittaan.