Iivarin ilimoo 2

Korreesti paestelj aarinko jo uamustapittäin.
Selevittiin pihallehhii oekeella aekoo. Vaekka oljllii sekali nuo meejjän sisäset kellot.
Sen viisariin viäntelyn jäliltä. Josta ee erroon piästä vaekka mittee tekisj.
Kesäaeka. Voe täätinen, etten paremmin sano.
Ameriikassa eekös ne siirtynnä jo pysyvästi aenaseen kesäaekaan.
Vae mikä mua se olj.
Sama mihinkäpäen kiännyttään. Kessäänkö vae talaveen.
Kuhan ee kiännytä ennee sejjäläkeen.

Eelispäevä olj se myräkkäpäevä.
Kyllä olj tuulta ja tulj lunta.
Vuan sehän olj sitä meekäläesen ilimoo se.
Kyllä ee oo takatalavi jos mualiskuussa lunta sattaa.
Immeeset ku kuuluu semmosta jootavata tuassiisa hupattavan.

Ee tarvinna meekäläestä hookutella pihalle.
Ku olin aluks haestanna rapulta mittee on tiijjossa.
Korvat olj kyllä nurimpäen vähämpiästä. Ku tuulj ihan mahottomasti.
Ja äet niitä kiäntelj oekeempäen. Ettee männynnä lunta niihin.
Lenkkitielle ee mänty ku sitä lunta tuulen kansa työnti tiet tääteen.
- Kuhampaan pärtöpussi lootaan vietiin.
Eekä äet jaksanna ennee joka käpälästä lumj´puakkuja kopistella parin metrin välillä.
Ku olj vielä sehhii korvaläppiin kiäntö.
- Siis meekäläesen. Ee äetin.
Omassa pihassa olj tarpeeks hommoo.
Meekäläestä niät kesti hanki.
Ja onneks äetijä ee.

Huomennahhii kuulema lunta tulloo.
Tulukaat vuan.
Se ku on talavi vielä.
Vaekka nyt vähä kevättä välläättihhii.
Ja kesäaekaannii siirryttiin.