Taekatemppu

Eelissäuamuna sitä sittä ajjoo köröteltiin kaapuntiin.
Ja sinne turkinsiivuuseen. Takkumafiaan.
Tuttu paekka ja tuttu immeenen sielä ni homma luotti.
Äet istu jakkaralla vastapiätä.
Koko aejjan sen näkösenä etton valamis sykäsemmään siihen iärelle.
Maltto kuitennii pysytellä sielä matkan piässä.

Ee vuan malttanna pittee kamerata taskussasa.
Ehken kerkisj näpytellä sennii kymmenkunta kuvvoo.
Ennenku muisti kysästä rimmooja-Tanjalta että kääpikö että ottaa kuvija.
- Meekäläeseltähän ee sitä kysytty.
Jos oes ni oesin suattanna sannoo että eepä kää kuvviin otto.
Tanja sano että tottakaete suapi ottoo kuvija.
Otti itehhii semmosen ennen-kuvan.

 Äet sano että jopa tulj kommee poeka. Ja pienenj puolella
Ku ylleesä taekurj taekoo aena hatusta kanin.
Ni Tanjapa se taeko tuas karvahatusta määräkoeran!
Sittä otettiin se jäläkeen-kuva.
Ja kiiteltiin Tanjoo tuas hyvästä työstä.
Ja ajjoo körryyteltiin takasi kottiin.

Ohan tuo ollunna keposampi olo.
Kesäluukissa. Niinku ruukkoovat ison kaapunnin immeeset sannoo.
Äet otti pihassa vielä kuvan ja laetto nuorelle emännällehhii.
Että katoppa ku on meellä pikkunen hyle.
- Ite on. Eekä ies mikkää pikkunen.
Paljo nätimmältä kuulosti ku eno sano tänäpäevänä että ihan on ku saakompoeka.

Ja vettä lottuutti kokopäevän sittä tänäpäevänä.
Jo pitj saetakki piälle panna pihalla käävvessä.
Onneks ee mittää hualarija kuitenkaa.
Kyllä tuo oessii liijjan kuuma tullunna semmosessa.
Satavan sanovat huomennahhii.
Ehken sulanoo nyt viimisetttii lumet nurmikolta.
Paetsi tuosta isosta kinoksesta joka on vielä sen puoljtoesta metrijä korkee.