keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Puolj´viikon porinat


Kyllä se vuan tuas on selekäpiilleen vetässynnä nurmikolle.
Onneks niät hellitti tuo helteenpahalaenen ni on mukavampoo.
On suattanna pihalla käpeksijä iliman että on läkähtyvä.
Tuntuvat ennustelovan että tulisj satteenen ja viilee heenäkuu.
Empään pistä yhtää vastaan sille viileövvelle. Satteesta ee joka päevälle niinkää välijä.


Isäntä ajelj nurmikkoo tänäpäevänä.
Melekeehhän tuota saes joka toenen päevä tehä. Ettee valtaatusj ihan kokonaan heenä.
Sielä ku ee tiijjä mittee lymyvvää heenän seassa.
Aenahhii tsiljoona punkkija. Ja muita öttösijä.
Eekä oo varmoo niistäkkää luirakkeesta.

Äet kahtelj viikatetta silläsilimällä. Että ottaa kohta sen asseeks.
Ku ee nuita aejjantakusija sua oekeen muulla vehkeellä lyhyvemmäks.
Siitä savotasta pyssyy meekäläenen kyllä kaakana.
Tiijjä mihinkä päen sillä asseelle hutkii.
Kuhavvuan ee ommaan kinttuusa.
Ee niät oo hallinnassa sen vehkeen käättö. Sen tiijjän.



 Päevällä käätiin kylillä pitkästä aekoo.
Äet rantaatu kirjastoon. Ku ee oo sielä kerinnä tovviin käämään.
Selekä viäränä vetj kirjakassija perässäsä sieltä tullessa.
Vuan suanooko sittä luvetuks. Mahtaa olla hänessään se homma kuitennii vielä.
Vuan ompaan varulta. Jos vaekka siltä tunnustasj.
Olj siellä vanahasta muistista jo katastellunna mittee se ukki nyt haluvvaes lukkee.
Ennenku muisti että eepä ennee katellakkaa.
Ukki niät olj ilimosen ikäsä kova lukemaan.
Ja siitä kaete se lukemisen hinku lie äetillehhii perriynnä.

Räkätit piäsj helteen aekaan valtaatummaan pihamualle.
Kyllä on työmua tuas suaha niitä kurriin ja järjestykseen.
Luulisj että niitä matoja oes tuola aejjan takanahhii.
Minkä taatta niitä pittää tulla meekäläesen tontille kaevelemmaan.
Ja samalla reessulla sotkemmaan koko piha roeskeesiin.
Kiikkuhhii on semmosessa kanaskassa ettee istummaan piäse.
Ennenku suopaveillä sen huljuuttaa.
Ja marjoen kypsymistä vahtoovat pensaehen juurella.
Turha oottoo. Kyllä oon valaveella ja valappaana.
Ee oo tulemista.
Jos ee tuas helteeks kiänny ja pirttiukoks meekäläenen joovvu.





4 kommenttia:

  1. Onpa mukavaa, että voit nyt viileämmällä ulkoilla enemmän! Sama meilläkin, että nyt ulkona jopa viihtyy. Ja Lucyllehan nuo helteet olivat melkein hengenvaarallisia. Hyvin lyhyesti varjopuolella taloa käytettiin häntä tarpeilla.

    Niinhän sitä sanotaan, että läheisen menettämisen jälkeen ainakin seuraava vuosi on sellainen, että aina huomaa uusia asioita, joissa läheinen ennen oli mukana ja nyt ei enää ole. Sillä tavalla tulevat kaikki vuoden yhteiset tapahtumat hyvästeltyä yksi kerrallaan. Hienon harrastuksen on ukki jättänyt tyttärelleen perinnöksi. :)

    Voimia teille tähänkin loppuviikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se mukavampoo viileellä ku puahteella. Ee oo ollunna herkkuva teelläkkää helteellä.Toevottavasti se Lucyn uusj liäke ruppee toemimmaan ja on helepompata olla ja jaksaa toohutahhii jottae.
      Vuuenkiertohan se vaekeen aeka on. Ja ehken sittä ies vähä helepompata.
      Hyvän harrastuksen jätti ukki perinnöks äetille...oes vuan suanna perriyttee sitä hyvvee luontoosahhii ettee aena ättäröes tuo naesimmeenen :)

      Poista
  2. Tarkkaavaisen näköinen vahtikoira kuvissa <3 Ja noissa vähemmän tarkkaavaisissa tekisi mieli tulla raaputtamaan masusta, kun siellä kintut pystyssä olet selkäpiilläsi :)
    Monista totutuista asioista arki vielä muistuttaa, kun ukki asui siinä niin lähellä, että jokapäiväinen elämä kävi tutuksi. Hänelle kannetut kirjat toivat varmasti hyvää mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkkana pittää olla. Ja haakku herkässä ettee vuan kuhtumattomat erehy tontille. Etennii nelj´jalakaset ja lentävät.
      Ukki asu melekeen tuosssa aejjan takana ja nyt vuan haekeena suan katella sinneppäen. Kirjat olj tärkeetä ja mieleestä aejjankuluva :)

      Poista