Köppänät

Meekäläenen on tässä viimeaekona vähä köpistynnä.
Ee ennee oekeen jaksa tuonne tiempiälle lähtee tuahoomaan.
Mitteekö oon tehnnä?
Liäkkeetä syönnä roppakaapalla.
Sappeen ja syvämmeen. Mahhaan ja mahhaan ja mahhaan.
Uamuva iltoo. Ja välliin päevällähhii.
Äet sano että takkuulla on apteekkiin kantanna rahhoo enämpi ku ruokakaappaan.
Vuan pittäähän sitä liäkettä ostoo ku tarvittaan. Ja poeka hoetoo. Se sano.
Minkä sille taetaa ku ikkee tulloo ni vaevat lissii.
Niinkaet seon itelläännii.
Tiälä myö vanahat vuan sittä köpitettään.

Oon minä sittä tuossa omalla pihalla jottae puuhastellunna.
Ku ee tuonne tielle lähetä.
Onneks on tuo pihamua.

Ja piisoohan sitä tuossae toohuva.
Pissipuun juurella hiirejjahtuuta. Ja vähä sitä lintuin komentamistahhii.
Tosin ee nuille kehtoo ennee sammaan malliin jementee.
Ku nuorempana.
Kuhan sevverran että tietäävät kuka tiälä tontilla miäree eelleennii.

Äet on tehnnä pihhaan paljo polokuja.
Silläe on niskat juntturassa ku paenavan lapijon kansa on lunta punkenna.
Ja niissäpä suapi hyvästi meekäläenennii liikettä sen minkä jaksaa männä.

 Siinon vuan työmuata jos meenoo pittee ne aaki.
Lunta on työntännä nyttii koko illan. Ja uamusilla on tuas polun aakasuva tiijjossa.
Jos lie tuosta köppänä-äetistä niihen aakasijaks.

Jooluva tässä kuitennii ootellaan samallalaella.
Vaekka hittaammalla vaahilla.
Tullennoo tuo kiirehtämätähhii.