torstai 8. joulukuuta 2022

Vanahoja muistellessa


Uattelin tuossa että muistellaampa vanahoja.
Ku ee tässä oo nyt uusijakkaa kuvija äet ottanna.
Eekä oo meekäläenenkää oekeen tikissään ollunna.
Että oes mittää järellistä sanottavata.
- Jos nyt lie muullonkaa ollunna...
Mahan kansa tässä oon niät ättäröennä semmosella epämukavuusasteella.
Elikkä varpusparvee kuunnellunna.
Eekä nyt oo ulukolinnusta kyse.
Onneks on ropit sihhennii keksitty.
Ja eeköpään oo asettummaampäen niihen "lintuin" laalu.

No kuitennii. Asijjaan. Taekka sittä sen viereen. Mitevvuan.
Tuo ensmänen kuva on otettu vuonna -15 näehin aekoen.
Ja niinku näkkyy ni on lunta siunaantunna.
Ja meekäläenen sielä poekosena männä viilettellöö umpj´hangessa.


Tässä kuvassa elettään sittä näetä aekoja vuan vuosj on -16.
Näätästäsj vähä siltä että oes lykännä pakkasta.
Ku on paetoo ja perperijä piälle vyntätty.
Ja luntahhii näätästäsj olleen.


No sittä vuoteen -18.
Ee liene kovinkaa kolakkata ollunna. Ku on poeka siinä iliman vuatetta.
- Uatella. Että sitä on joskus pihalla talavella iliman mittää löejjee tarenna.



 Vuan on erj meeninki sittä tässä. Vuosj on -20. Ja muuten sama aeka vuuesta.
Onneks nuita kuvija ee oo enempöö.
Eekä oo liijjon tarvinna tuovvärinen vuate piällä kulukee.
Kyllä en tykännä.

Koetin ehottee äetille että mitteepä jos oes kaevanna kaekki vanahat alamanakkasa essiin.
Ja kahtonna niistä ilimat ja pakkaset nuihen kuvviin kylykeen.
Ee kuulema jaksanna ruveta siihen savottaan.
On kuulema takkusten takana ne kirjat.
Parempi tuo ehken onnii. Että ee alakanna niitä kaevelemmaan.
Ku muistanetta varmaan että niiton vuuesta-76 lähtiin!
Siinoes kuitennii käännä niin että äet oes ruvenna lukemmaan niitä.
Ja siinoes sittä siunusteltu ja rätnäelty jok´ikinen päevä kustae vuuesta.
Sejjäläkeen oes kaevettu vanahat kuvat essiin. Ja herkistelty niihen kansa.
Eekä valamista hommasta ollenkaa.
Että ihampa vuan nyt tässä semmoseks välj´tiijjoks nämä jutut.
Vereksempätä tulloo sittä ku on vereksempätä kuvvoo.
Ja tuo juuttaan maha herkijjää hilijaseks.
- Ies se. Äethän ee hilijene. Niinku tiijjättä.






2 kommenttia:

  1. Eipä tässä juuri ole kuin vanhoja ja oikein vanhoja, joita muistella täällä. Eikä ainakaan kertomisen väärttejä juttuja. Ehkä kuitenkin ihan hyvä niin. Kun ei sitä kunnon lottovoittoakaan ole tullut. Kesällä vähän enemmän voi olla, kun luonnossa tapahtuu pieniä ja isompia ihmeitä. Talvisessa lumisateessa tai hirmupakkasessa ei ole juuri uutisarvoa, vaikka iltapäivälehdet saa kyllä niistäkin tehtyä sensaatioita. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on hyvä muistella niitä vanahoja. Niin asijjoeta ku immeesijähhii.
      Vuan siihen ee vissiin elämään piä jiähä kuitenkaa. Siihen vanahaan niät.
      Eekaet sitä liene kummosta huastamista talavesta...jottae kuitennii :)
      Niin tuntu joku lehti pelottelovan immeesijä että ikituisku tulloo! :D Mielenkiintosta nähä minkälaenen se semmonen ilimestys on...

      Poista