Rojektit

Joka kevät on jottae rojurojektia.
Nyt penkasivat puuliiterin takkoo iämpäeväsen vanahoja rojuja.
Jotka on vuan sinne laetettu. Perj´uatteella että jos vaekka joskus tarvihtoo.
Isäntä lappasj kärriin metallirojut.
Ja tuskaelj että kukkaan lie vanahan aaton pakoputkennii sinne völjännä.
Äet siihen toemittammaan.
Että kukahan lie.
Ku se laettaja ee oo aenakkaa hiän. Eekä talon koera.
Että jiänöökö vaehtoehtoja.

Sittä ne änkesj kuorman piälle peetettä. Ettee lentele rojut pitkin tietä.
Yks leekkoo narumpätkee. Tylsillä saksilla.
Ja toenen niitä naruja koettaa solomita.
Ja välliin tuulj hulumaattaa peetettä poekkeen.
Yks äkkäelöö että pitele peetettä ettee tuulj vie.
Ja toenen ättäröepi ku ee narut pysy.
Kyllä kuulkee tuas nuapurit tulj tietämmään..
Että sielä sitä kuuluu olovan tuassiisa johhii rojekti männeellään.
Ja vielähän se toenen kuorma jäe oottammaan kyitijä.
Jottae muuta pärtöö.
Minkälaenen rojekti lie se sittä.

Niivvuan on kuulkee ruvenna sammalikossahhii heenä kasvammaan.
Kohta suapi ruveta kahtelemmaan leekkuuvehettä.
Jootunoo vissiinnii viikatetta immeeset ehtimmään.
Ku kerta siinä leekkuukonneessa olj yks pyörä irti männäkesänä.
Ee liene kiini kasvanna talaven aekaan.

Meleko kylymee on yöllä ollunna.
Uamusilla olj mua ihan kuurassa.
Ja lienöö huomisuamunahhii.
Piäskysillä ku on ne pesärojektit ja niitä aeneksija ojista hakkoo..
Ni mahtanookko nokka topata kovvaan muahan uamusilla.

 Vuan kyllä seon tuas kuivakka kesä kuivakan immeesen kansa tulossa.
- Ee sua maestella verestä heenee, ee sua kuopasta kukkapenkkijä.
Ee nostoo jalakoo multapussiin, eekä kukkapurkkiin...suatikka sittä lipasta kanankakkoo ruukusta.