Huomenna on kuulkee jo lokakuu.
Ja nyt tietennii viiminen syyskuuta. Ee meenoo männä mitenkään se tuonne piäkoppaan.
Ettäkö tuas on yks kuukaasj ikkuisiks ajoeks männynnä.
Mummulla olj tapana aena sannoo. Että mitteehän kuuluu sittä ku seoroovan kerran tulloo...
syksy, joolu, syntymäpäevä taekka joku muu. Päevänä joka on justiisa eletty.
Parempi ku ee ies uattele niin kaavvaks ku ens syyskuuhun.
Huomissapäevänä on Mikkelimpäevä.
Ja sanompaan tuas että semmonen ku on ilima Mikkelinä ni on Kekriin asti.
Elikkä marraskuun alakuun.
Sen vanahankansan mukkaan.
Jos siäennuste toen pittää ja se vesj´puttoos tulloo.
Siis se mahoton sae. Ni veenpaesumus tulloo kansa jos Kekriin asti lasettaa samalla tappoo.
Samallalaella ku sielä Amerikammualla.
Ehken ee immeesten kannata aatoo laettoo.
Tarpeempaan lienöö männä puatin ostoon.
Äet on piä hööryten koettanna selevittee plokkerin mysteerijä.
Ku ee piäse ennee oman plokin kommenttiin vastoomaan.
Eekä kaveriin kommenttiin meekäläesen sanomisija kirjoomaan. Muuta ku nimettömänä.
Eekä ehken oo takkeeta että suanooko ies tätäkkää kirjotusta näkyvviin.
Vaekka lienöökö tuo loppuillopuks iso vahinko jos ee sua.
Ku ee ennee vanaha piä tie muuta ku huiloo.
- Siis äetin. Meekäläesellähän piisoo kyllä sanomista.
Piä pelloo. Vaekka vanaha kaet se alakaa olla mullae.
Vuan ee taevu itellä käpsät kirjottammaan.
Se oes tuas se sihteerin paekka hakusessa...
Vaekkee tiälä eelleenkää tapahu kerrassa mittää.
Kukkaa ee kää kylässä. Eekä käävvä itekkää.
Uamusilla herättään. Juuvvaan kahvit.
Ja otetaan porukalla uamuliäkkeet. Itekuhhii omasa.
Sittä pihalle,eeneelle, ja uamu-uutisija kahtommaan. Itekuhhii.
Ja sitätehen männöö päevä. Ja toenen. Ja kolomas...
...viikko ja kuukaasj...ja...
Näen myö vanahat.
- Ni mittee...?? Jos olj tarkotus tulla siihen vuan taevastelemmaan ku oon männynnä makkuukselles.
Ni mää vuan takakätteen, siitä samasta lävestä mistee tulittii.
Vuan jos tulit eeneelle kuhtummaan, ni sano ensin mittee muonapuolta oes tarjolla.
Tiijjän sittä toentaako ruveta tästä käpälilleen kampeotummaan...mää sittä matkaas.
Hyvä, että tekstinne sentään vielä ilmestyi tänne luettavaksi!
VastaaPoistaYhtä rauhallisilta kuulostavat nykyisin meidän päivämme... :)
Temppuilee tämä kommentin saaminen näkyviin meillä, teillä ja kuulemma monella muullakin. Mikä lie peikko on pesiytynyt lankoja sotkemaan. Täsmälleen yhtä vilhakkaa ja tomeraa on elo täällä meilläkin, ihan kuin lukisi meidän päiväohjelmaa kun luki teidän nykyelämän menosta. Ei käy vieraita eikä edes tuttuja, eikä me liikuta missään. Puhelin ei soisi lainkaan ellei ahkerat lehtien myyjät soittelisi. Palvelijatar ei vastaa tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin.
VastaaPoistaJuu, ikähän se pistää kapuloita rattaisiin minkä ehtii. Ihan kiusallakin täällä roikutaan toisten tiellä.