Kylymee lunta!

Nyt sitä on lunta suatu. Ja kyllä sitä jo ootettiinnii.
Vuan kyllä seon ilimastommuutos totta...ee ollunna niät ennevvanahaan lumj nuin kylymee!

Kyllähän minnoon sielä lumessa puarustanna.
Vuan mitenkä se nuin jootuin kylymä käpälään ottaahhii.
Pittää käävvä vähämpiästä lämmittelemässä. Ja sittä tuas uuvvestaan.

Äet ripusti pissipuuhun siivekkäelle talj´palloo ja muuta syömistä.
Ja ohan sielä lintulaavvallahhii käännä melekonen sakki kupujjaan täättämässä.
Eekä vieläkkää oravija! Nyt ruppee jo huolestuttammaan. Että minnekkä on jootuneet.

Kuulema tuossa parin kilometrin piässä on nähty kolome sutta.
Justiisa sielä missee ennen käätiin aena käppäelemässä.
Jos ee muuta hyötyvä oo köpistymisestä.
Ni aenahhii se ettee ennee jakseta äetin kansa sinne asti männä.
Suen suuhun.
Kuhan ee vuan hirvimiehet nyt sinne männä paakkoes koerinneen.

Eelissäpäevänä käätiin kaapunnissa.
Ja äet kanto sieltä aaton peräkontin tääteen linnurruokoo.
No toemperrään osti se nyt kyllä muutae.
Vuan tuommosen pöntön iskettelj näätille meekäläeselle.
No jopa siinä ilahuin. Että katohhan...sapuskapönttö meekäläeselle, nam.
Vuan eepä tietenkää. Sehän olj kuulema lintuin evästä varten.

 Kyllä oes kelevanna kuulkee meekäläesellehhii.
Uatellappa että tuo tääteen oekeen makkeita nappuloeta.
Taekka vaekka lihapullija.
Ja siitä saes käävvä eenehtimässä sillon ku siltä tunnustaa.
Vuan eeku tirpoelle vuan sehhii.

Huomissapäevänä seon pyhhäempäevä. Elikkä se keerj.
Vanahakansa sannoo että jos pyhhäempäevänä kuivin jaloen ollaan ni märin jaloen siitä poekkeen männään.
Ja ku kerta on lehti puussa ja siihen piälle tulloo lunta syksyllä.
Ni siitei talavi vielä tule.
Lehtee on puissa vielä paljohhii. Ja lunta siihen rytkäätti.
Ni vissiinkää tämä ee nyt sittä talaveks oo vielä.

Kynttelit on valamiina. Ja huomenna niitä männään viemään haatuumualle.
Yks kynttelj on enämpi vietävänä ku männävuonna.

Raahallista pyhhäempäevee kamut!