Kyllä on ollunna sittä korree päevä.
Paetsi että on ollunna kylymee. Ja tuulevvinkka hyyvyttännä.
Vuan aarinko tuo ihan oekeellalaella ruahti paestoohhii.
Äet on tepastellunna kahakkätteen huushollissa. Polleena ku kupukyyhky.
Taekka ööhäkkänä niinku justiisa munan tehnnä kana.
Kahtokeehan ku se niät sae ensmäsen kerran elläessäsä villasukan kantapiäkiännöksen tehyks.
Ihan ite.
Mummu olj meellä se joka suolti villasukkija solokennaan.
Yhet ku valamistu ni olj jo uuvvet tekkeellä. Ee piässynnä puikot jiähtymmään.
No äettiihän se sukkoo tekj. Vuan vei aena mummulle kantapiäkiännöksen tehtäväks.
Ja ne kavennukset.
Mummu sen 50 vuotta koetti opettoo. Vuan ee oppi piähän männynnä äetille.
Nyt se sissuuntu. Että jo tuo on kumma jos ee opi jo tällä ijällä....
ja ku ee mummukaa oo ennee neovvomassa.(= tekemässä valamiiks)
Nyt on äet kaekille tutuille laettanna tuota kuvvoo sukantekeleestä.
Ja eeköpään lie puolj sukuvahhii tiijjon suanna.
Kantapiäkiännös on opittu, lippu salakoon!
Meekäläenempä se kävj tänäpäevänä tassuhoejjossa!
Nyt on hyvämmakuset käpälät.
On kynnet leekattu ja viilattu. Ja liikakarvat leekelty niistä ja siistitty.
Äet sano että nytpä on hyvä sujjaattoo töppöset jalakaan. Ku kohta tuas pakastaa.
Ee harroo karvatupsut vastaan.
Eekä tartu lumj´möökyt sinne varpaehevvälliinkää iliman töppösijä kulukiissa.
Kyllä kaet tässä nyt passoo tassutella.
Huomenna tuntu tulovan lunta oekeen rutakasti.
Ja sejjäläleen tietennii tujakkata pakkasta.
Piäsöö äet puikkoja kilikuttammaan.
Ja meekäläenen keppeillä käpälillä peetteessä muata kupottammaan.
Tapahtu keskiviikkona:
Äet: - Mittee se nyt siihen jäe atvaelemmaan...sehä olj puhe männä vähä käpästelemmään?
Iivari: - Seon rukkiilleekkuu 9.päevä elokuuta...
Äet: - Ni mittee? Mistee se nyt sen keksi...eehän meellä oo rukkiitakkaa...!
Iivari: - No etkö tuota nyt tiijjä mittee vanahakansa sannoo...sinä päevänä ku on tammikuulla ensmänen suvikelj ni sinä päevänä on elokuulla rukkiilleekkuu. Ja eelissäpäevänä olj se ensmänen suvikelj.
Ettäs sen tiijjät.
Hurraa!! Kriisi on siellä selvitetty. Se se on täälläkin sama murhe. Kaikki kutojamummut on poissa ja alkaa sukkavaraston pohja häämöttää pahasti. En ole vieläkään saanut aikaiseksi ryhtyä sukkia urkoimaan, vaikka tosiaan alkaa pakko jo olla. Niinhän se ihmisellä aina menee, vasta sitten ryhdytään toimeen, kun on IHAN pakko. Ennalta tai edes ajoissa toimimisesta ole kukaan koskaan kuullutkaan. Villasukka on meillä nimittäin salainen ase suurinpiirtein joka vaivaan - kesät, talvet. Jopa nuorempikin polvi vannoo villasukkien nimeen hanakasti. Ei ole mitään mahdollisuuksia välttyä loputtomiin sukkien kutomiselta. Onhan se tällä ikää jo pyhäin häväistys ostaa villasukat muulloin kuin äärimmäisessä hätätilanteessa. Enkä ymmärrä mikä se hätätilanne voisi olla. Minulla kun on rukkikin, että lankaakin voin tehdä itse. Jaa no, lampaita tai muita villan tuottajia ei kyllä ole omasta takaa. Hih. (Pidetään sydämetkin lämpiminä.)
VastaaPoistaRumpujen pärinää ja kättentaputuksia, syvä kumarrus ja lämpimät onnittelut taitavasta kutomisesta. Palvelijattarelta kantapää ei ihan oikeaoppisesti onnistu milloinkaan. Eikä se ikinä tule oppimaankaan sitä taitoa. Ihanat sukat näyttävät siellä olevan tulossa, kaunis lanka ja tasainen käsityön jälki.
VastaaPoistaMeillä on nolla-asteen jälkeen nyt viilentynyt, lämpötila vaihtelee -18 ja -7 asteen välillä. Jokin verran luntakin on luvassa, vaikka ei sitä kaivata enää lisää. Talvihan on oikeastaan vasta alussa, joten kaikki on mahdollista.