lauantai 1. elokuuta 2015

Hyvä vieras, huono isäntä

Jos olj männäviikolla tiälä se herra Ukkonen.
Ni nytpä seon sittä ollunna tiälä sen naespuolinen vastakappale.
Se roovva Akkanen. Äet niät.
Ripittännä meekäläestä illan.

Plokikamu Tuure kävj päevällä.
Ja meekäläesen käätös olj kuulema asijatonta.
Suorastaan pööristyttävätä.
Sano tämä roovva Akkanen. Ja jyrisj yhtä julumasti ku se herrahhii.

Esinnä ruukattaan sannoo vieraelle päevvee.
Ja kututtaan tuppaan.
Eekä aleta aejjarraosta murisemmaan.
Ennenku toenen ies kerkijjää lähellekkää.
Roovva Akkanen sano ettee oo elläessää tarvinna
koerasa tähen hävetä yhtäpaljoo.
Ku on kaekille huastanna etton hyväluontonen määräkoera.
Ja kiltti. Eekä ikkää kellekkää murise.
Ni sittä mänin tuommosen tempun tekemmään.
Ja nuin mukavalle kaverille vielä ku tuo Tuure.
Että kyllä olin huono isäntä.

- Äeppä, missä se Iivari on? Tiälä ee oo ku tuo pippursäkki tuossa mekastamassa..mie taijjan lähtee kottiin..


- Roovva Akkanen, korkeemman kotj´oekeovven tuomarj,
Iivari Määräkoera annoo armahusta.
Lieventävviin asijanhuaroehi vettoomalla.
Esinnähhii säekähin ku se olj nii iso.
Toesekssii sitä ku minuva pelotti.
Kolomanneks sitä etten oo tottuna että käsj´päevee sanottaan kaverriin kesken.
Säekähin sitähhii.

- Kyllä en mittää tehnnä...anteeks vuan...

Vettoomukset ee aattanna. Ku vielä murisutti.
Joovvuin jiähylle erj kammarriin.
Tosin kommeen tulijjaesluun kansa.

- Minnekkä se nyt mäni...?
 Meekäläenen rinku oventakana. Ja muut istu sittä kahvilla.
Ja huastelemassa.
Kuulu äet sielä Tuuree ruaputtelovan.
Ja kehuvan että mitenkä sittä onnii hyvä kaverj.
Ohanse tok. Vuan niin kaaheen iso meekäläesen rinnalla.


- Tuolla se nyt äessään luuta jyystää... kyllä on talossa kumma isäntä..



- Miepä köllähännii tänne...liekkö talossa minkälaeset tarjoelut?
 Roovva Akkanen on sittemmin kynsinnä korvallistaan. Ja miettinnä.
Että mistee tuo meekäläesen käätös oekee johtuu.
Oes kysynnä minulta.

Säekähin.
Ku sillon alakukesästä kävj se iso nelj´jalakanen tyyppi
mulle isottelemassa aejjan takana. Ja äettii sitä sillon säekähti.
Ni nyttii ilimesty yhe´äkin aejjan tuakse iso tyyppi.
En nähnnä sitä tulevaks ku olj portti eissä.
Mistee minä tiesin että seon justiisa Tuure. Mukava kaverj.
Ja sittä se säekähys vuan jatku. Ku se olj nii iso.

Että jos nyt korkeemman kotj´oekeovven yljtuomarj hyväksys nuo selitykset ja armahtas.
Tuomarj sano vuan että pittää pyytee anteeks siltä jota on huonosti kohellu.
Että anteeks nyt Tuure kamu! Emminä toeste ennee tie nuin.
Ku nyt on jo nähty. Ja tuttuja ollaan.



Iha meenas unehtuva tuo lahjakassi...ku se ripitys vuan jatku.
Tuuren tulijjaeset. Jopa sielä olj sittä meekäläeselle mieleestä.


- Haesoo hyvälle...ja vinkuu...


- Voe mahoton, äet kato mittee tiälä on...lissee sikoja! Näelle pittää ristijjäeset pittee. Minnekkä panit sen namipussin sieltä?


32 kommenttia:

  1. Onpa Tuure tosiaan iso ja oikein komea poika! Olis siinä saattanut meikäläiseltäkin päästä murinat ja haukahdukset pelkästä ihmetyksestä. Eiköhän Tuure kuitenkin ymmärrä, että pääsi yllättämään sinut ja siksi tuli vähän sanottua kaikenlaista. Kyllä sait hienot tuliaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohan se melekeen puolj metrijä korkeempi ku minä. Taekka no ee nyt ihan vuan kuitennii paljo.
      Ja kommee ja mukava. Vuan ku minä vähä säekähin ni ee männynnä iha niinku pitj tuo kohtoominen. Kyllä on äet suarnoo pitännä mulle.
      Tulijjaeset olj kyllä ylempalttiset :) Olj siinä synttärjlahjoo kerraksesa. Kyllä mänj ilta niihen kansa leekkiissä.

      Poista
  2. Helposti sitä säikähtää outoa koiraa ja alkaa murista. Meillä lisäks haukutaan hurjana ja saatetaan jopa hammasta näyttää. Eläpä oo moksiskaan, Iivari, sattuuhan näitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuan ku en oo elläessänj kellekkää murissunna ni siitähän se äet mulle metelin pitj. Ja sitä ällistelj. Jaa, no oohhan minä sille yhelle kaverille räsähtännä joka on samannäkönen ja kokonen ku Tuure. Ja rähisöö mulle häkistäsä jos ohite männöö... Että erreös tulj kaete sentähe nyt tulijan suhteen. Onkaet se nolloo tuommonen...

      Poista
  3. No hitsin pitsi, kun tommonen vahinko kävi. Noinhan voi käydä kenelle tahansa.
    Kyllä kait se yljtuomar on jo rauhottunut?

    Seuraavalla kerralla sitten sujuukin jo paremmin. Olen ihan varma.
    Kunnon ristiäiset pystyyn ja kohti uusia seikkailuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yljtuomarj on vielähhii hööryssäsä asijan suhteen. Muuttuu varmaannii kohta kotj´sykolookiks ja miettii minkätähe nuin kävj :) Vuan olj se nolo homma kuitennii.
      Jospa sitä ossoesin olla seoroovan kerran kuitennii.
      Ristijjäesijä mietittään. Alakaa olla jo vähissä nuo kärsäkkäehen nimet :) Vuan kyllä on mukavija vinkuja nuo.

      Poista
  4. Kyllä pittää säiden haltijaa syyttää. Olisi varmaan ollut helpompaa tutustella ulkona, neutraalilla maaperällä. Vaan mistäpä sitä arvaa.

    Äetille kysymys: Tunteeko sanan mutos? Tai mätös/mötös?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No justiisa tuo tulj sittä mielee jälestäpäen. Seoroovalla kerralla sittä sielä aejjan ulukopuolella.
      Minä sanosin että mätös/mötös on semmonen äetin tekemä eväs :D
      Äet sano että seon kuulema semmonen epämiäräsen näkönen, -muotonen, ja -kokonen aenes/tekele/ruoka/ immeenen.
      Niinku vaekka semmonen tanakka kastike jossa kaaha seesoo. Tahikka ilikeesti sanottuna mahottoman lihava immeenen.

      Poista
  5. Koirakin on erehtyväinen, joskin harvemmin kuin ihminen. Erehtyminen on sallittua, varsinkin, kun erehdyksen kohde oli noinkin iso. Vaan mukavalta kaveriltahan se Tuure näyttää. Ja harmi, kun jäivät sinulta ne tyttökoirien kohtaamisneuvot saamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavahan se onnii. Hänteehhii heelutti. Vuan kehvelj ku meekäläenen sittä kuitennii ärähti.
      Kyllähän se niitä neovvoja olj yrittännä antoo vuan minen ymmärtännä :)
      Jospa se enskerralla sittä onnistuu.

      Poista
  6. Elä oo, Iivari, milläsikkää ja sano äetille ettei sekkää oo. Kyllä oon miekkii suanu korvat kuumana kuunnella äipän opastusta, jotta ei ois heti tarvinna tassusta pittäin ruveta oikkein neuvommaan, mitenkä sitä tyttökoirriin kansa oikkein ollaan. Muistutti ruoja vielä, jotta eippää oo nuilla neuvoilla siullakkaa laksi käynä tyttökoirain kansa. Murinoo ja hammasta on vastauksena ollunna niillähhii. Jotta erreys ja viärinkäsityshä se vuan ol. Hännät meillä heilluu vipatti kummallahhii. Kyllä mie sennii hyvästi ymmärrän, jotta jos oot joskus perästynnä aijan taakse ilimestynyttä issoo punasta koiroo, nii ei oo ihme, jos tekköö mieli ommoo kottiisa puolustoo - vaikka iha varmuuven vuoks. Seuraavalla kerralla ku rehvattaan nii ollaannii ulukona ja ens alakkuun vähä ettäämpänä siun omasta pihasta. Ja toenperrään, tuttuja tässä jo ollaan ja kumpooki jo nyttii kiinnosti, mikäs kaveri se siinä on. Äippä sano, jotta tais molemppii sankareita vähä jännitteekkii. En kyllä tunnusta, mutta suattoha se olla niinnii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä ku et oo mulle äessäs siitä. Ku minen oekee ymmärtännä sitä että yritit vuan neovvoo sitä tyttökoeriin kansa olemista.
      Kyllä on äet suoltanna mulle ripitystä siitä ärinästä. Nyt alakaa olla viikolloppuluuttii vuarassa. Onneks kerkisin urakoejja sen minkä toet:) Se olj kyllä sittä makkee luu.
      Että kiitos vuan paljo.Ja ne olj ne possuttii nii maenijjoeta että koko loppuillan niitä vuoromperrää huuvvatin:)
      Kyllä oottii osanna mieleeset valita.
      Enskerralla pittää rehvata esinnä kyllä toellaa sielä portin takana. Varulta. Vaekka tuttujaha myö nyt ollaannii.
      Meejjännii äet sano että kyllä kumpanennii jännitti että het huomas.En tuota kyllä minäkkää helepolla tunnusta :)

      Poista
  7. Heh, mun eno-vainaan nimi oli Tuure. Ei ole kovin yleinen nimi, ei miehillä eikä koirilla. jos Tuure eläisi, niin olisi jo melkoisen vanha.

    Kyl vähäsen saapi vieraille poitsuille murista, kunhan sitten herkiää. Vaan jos ei kovin pahasti murise. Silleen vaan muistuttaa, että on isäntä talossa. Paljon pahempi olisi, jos purasisi... Terkkuja Ossilasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ee kuulema sua murista. Sano äet. Ku on mukava ja kiltti tulija ja häntä heeluu. Ja sitäpaetsi hilikulla olj etten hammastanna. Ja siitä kaet se äet olj järkyttynnä. Ku en ikinä ennen missää...
      Vuan ku ite oon kuitennii meleko pikkunen ja Tuure olj nii mahottoman iso ni säekääs tulj.
      Nyt tiälä on murissunna äet.

      Poista
    2. Parempihan se on murisemalla varotella kuin käydä heti kimppuun. Välttyy suuremmilta vahingoilta. Meillä kyllä muristaan aika pienistäkin, mutta ehkä tyttöjen murina on jotenkin vaarattomampaa. Vähän niinku että nyt en tykkää tästä tilanteesta.

      Poista
    3. Onkaet se nuinnii. Meekäläesen murina olj vuan äetille uutta. Ee ollunna ennen kuullu.
      Niinno aeka nätisti se Takku mulle murahti ku meenasin liijja likelle männä kesken luun syönnin :) Se olj enämpi semmonen ilimotusluontonen murahus ku äkänen :)

      Poista
  8. Mun tuttavapiirissä on kaksi Tuure-nimistä, toinen keski-ikäinen ja toinen teini. Hyvä nimi sekä ihmiselle että koiralle. Komea tuo Iivarin Tuure-kaveri.
    Se vaan Iivari halusi ilmaista toiselle uroskoiralla että talossa on jo isäntä, ettei tule väärinkäsityksiä. Ihan normaalia uroskoirien viestintää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minen tunne kettää muuta tuonnimistä. Mutta oekee on hyvä nimi nii immeeselle ku koerallehhii :)
      Meellä ee sua viestijä murisemalla. Muut ku äet. Se sano ite nuin. Ja tähäasti seon nii ollunnahhii. Nyt vähä lipsahti meekäläeseltä. Äet sano että toevommukkaa olj viiminen lipsaas. Muute männöö laavvantaeluut kortille...

      Poista
  9. Ne on nuo säikähdykset Iivari semmoisia, että jäävät sinne korvien väliin kerrasta, ja usein pitkäksi aikaa, ennen kuin asia mahdollisesti korjaantuu positiivisemmista kokemuksista tai siedätyksestä. Ja jokainen koira on leijona kotonaan :)
    Ihan vastaisen varalle, kannattaisi miettiä, josko seuraavan kerran tutustuisitte uuden uroksen kanssa vaikka ensin yhteisellä lenkillä kunnolla kummankin reviirin ulkopuolella, sillä on yleensä ihmeitä tekevä vaikutus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitähän sitä jälestäpäen on sittä tuumattu että oes pitännä sielä aejjan takana rehvata ensin.
      Seoroovalla kerralla ollaan viisaampija.
      Äetkää ee yhtää muistanna tuota kesällistä säekähyssattumusta ennenku jälestäpäen. Vasta sittä ku rupes rätneemään tuota minun ee-ominaesta käätöstä.
      Luulempa vuan että enskerralla tullaan toemeen :)

      Poista
  10. Älä ol milläskän Iivari. Mist sitä voi tiätää mitä se toine meinaa jolsei ol ikän enne nähny. Mää tunnusta heti olevani aikas taval samanlaine. Ja munstaki äiti ain sano, et nimpal hyväluantone olen, lempiä ja kiltti. Noh, minkäs sil sit joskus voi et joku vaa käy siltappa hermoihi tai johonki, et ei voi ittentäs hillitä.
    sen takii se Armiki joskus sillo läksi meilt pois, ku se rupes mua viilama hermo iha joka päivä. Näytti hampai ja käyttiki niit. Ja sit mul vaa kaatus se kuppi nii et ei sitä saatu sit enää oikkepäi. Äiti puhus jostan kemikaaleist, et niitte takia ei tultu toimee. En tiä mitä semmoset o, ku mittän en sillo ottanu. Enkä se jälkkeeekä. Mut ei va tykätty toisistmme. Ja jos sääki sit säikährit sitä, nii ei semmoselkaa mittän voi. sitä tunte niinko tunte. Haljumpi olo vaa tule jos sit viäl haukuta toiste kuulle. sää oles nimpal hiano poika, vaikkei toi Tuurekaa ol mikkän hassumpi sekkä. Ja sit o assias viäl seki puali, et kyl mar sun täytys se sil Tuurelki ilmotta, et sun valtakunnas ollan. Jos tosiaa tapaisitte ens ulkon ja saisit selitetty sil kaveril kaik assiat, nii sit voisis olla sisälki paremmi rauhallist. Vaik mun kyl täyty sanno, etku tääl kävi semmone Reetta ja me menti sitä vastan ulos, nii mul meni sit lopuks kumminki hermot sen kans. Se roikkus koko aika muns kiines enkä mää voinu tykätä siit. mää tunnusta sul ny ku et kerro kellekkä, määki vähä pelkäsi sitä. ku se oli niinko joku tutka koko ajan hanuris kii. En tykänny. Enkä tykkä viäläkä.
    Pususii sul Iivari, kyl se taas täst lutviutu terveissi Essi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kaet seon. Jos säekähtää ni sittä säekähtää. Minkäpä sille mahtaa.
      Vaekka mukava poeka se Tuure kuitennii olj. Häntee heelutti mulle. Ja minähhii kyllä sille.
      Siitä hanurjpuolen tutkaelemisesta en tykkee minäkkää. Vaekka äet sano että liijja hanakka oon siihe hommaan ite.
      Sitä ku on tiälä peräkylässä kasvanna ni ee oekeen ossoo nuita siäntöjä. Että mitenkä pittää lajitoverriin kansa käättäätyvä. Vaekka ee minuva iha pussissa oo kuitenkaa pietty :) Vuan jokkaenen myö ollaa omallaesija. Niin koerat ku immeesettii.
      Kyllä sitä minnäe vielä opin. Ja ossoon olla :)
      Pusuja sullehhii ja kiitos lohun sanoesta!

      Poista
  11. Meilläpä ei oo oikeen mittään lisättävvä nuihin kommentteihin, muutako että sattuuhan sitä. Pittää ensin totutella ja voisittehan te reffata uuestaankin jossain muualla. Vieraalla maaperällä kohtaamiset sujuvat usein ihan eri malliin. Kun toisella ei oo kotikenttäetua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä tuumattiin tuossa. Että enskerralla vähä kaavvempana kotj´mökistä.
      Niinkaet sitä pittää uatella, että sattuuhan sitä.
      Äet kyllä sano ettee tarvihtis toesta kertoo sattuva. Että jos seoroovan kerran ossoesin olla ärisemätä...

      Poista
  12. Nyt tihrustin kännykällä koko tekstin tummanvihreältä pohjalta, kun niin kävi Iivaria sääliksi. Eivieraita eikä Akkasta, häpeilköön ripitystään, jos tahtoo ;)

    Isäntä talossa pitää oikeutetusti vahtia siitä, kuka portista tulee. Näin on. Ja jos nelijalkaisia käy harvakseen, ei ole ihme, jos niitä säikähtääkin.

    Äiteelle tiedoksi, että se ihanin ja kilteinkin koira on hyvä vahti, kun omalle pihalle tai kodin ovelle pyrkii vieraita. Joten nyt ei kannata nolostua yhtään, Iivari toimii ihan rodunomaisesti. Vieraisiin (koiriin) voi tuollaisessa tilanteeassa siedättää niinkin, että laittaa isännän talutushihnaan ja säätelee sillä hetken sietoetäisyyttä. Sisälläkin hihna toimii rajoittimena vaikka sohvan jalassa kiinni. Siinä voi sitten tutkailla vierasta, jos ei vieras pääse liian lähelle ottamaan turpiinsa...

    Tsemppiä teille uusiin vierailuihin. Tiedän kyllä miltä tuntuu huomata, että oma koira ottaa turhia kierroksia vieraista (myös joistakin miesvieraista) mutta malttia ja harjoitusta, kyllä se siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä iha arvasin että sinä puolustat! :) Kiitos <3
      Kyllä se Akkanen on jo asettunna. Vaekka jakso se sitä ripitystään pitteehhii.
      Sitähän se justiisa ku en oo ennen millonkaa julumistellunna kellekkää kuka tiälä on käännä. Ja nyt sittä...
      Kyllä sitä nyt jo osataan olla enskerralla. Ja ku millonka tulloo uutta vierasta. En sittä ollukkaa se äetin pullamussupoeka...aenakkaan jokahetki.

      Nyt on pakko sannoo että äet rupes ihmettelemmään että mitenkä sitä koeroo siejätettään jos pannaan isäntä hihnaan...enenku älys että se isäntä tarkottaa talon isäntäkoeroo, ee immeesisäntee :D :D No ee oo tuo luvetun ymmärtäminen näköjjään sille se heleppo nakki vaekka iha ymmärrettävästi oot asijan kirjottanna. Voe elämän kevät...! :D

      Poista
    2. Täytyy myöntää, että hihittelin itsekin vaikeaselkoista lausettani, jossa koirat ja isännät oli köytetty sohvanjalkaan =D
      Mutta joo, Iivari-isännästä tietysti koko ajan oli puhe. Vieraat pysyköön aidan takana, kunnes talon vahti antaa luvan tulla peremmälle ;)

      Poista
    3. Tai oikeastaan, vesissä silmin täällä hervottomasti hekotin, osasit niin hauskasti kertoa, mikä "väärinkäsitys" liian tajunnanvirtana kurjoitetusta kommentistani tuli =D

      Poista
    4. Asijaha olj iha oekeen kirjotettu. Vuan ku tuolla immeesellä nuo aevopiuhat männöö joskus hakkaaksiin, ni pittää asijat lukkee aena kahteen kertaan :)
      Onse itehhii sille naaranna päevän :D Ee oo muute ensmäenen asija minkä ensin viärin käsitti vaekkoes mitenkä selekeesti kirjotettu juttu ollunna.. :D

      Poista
  13. Älä Iivari sure, kyllä noin voi joskus käydä, että maltti heittää häränpyllyä. Mutta tiedäkkö miten minä oon tutustunu toisiin koiriin? Esim. Main koirien Artun ja silloin vielä Bassen kanssa tutustuttiin niin, että lähdettiin koko porukka pienelle lenkille, ja kun mentiin heille kylään, niin sama juttu: ensin lenkille. Toisella kertaa peuhattiin koirapuistossa hetken aikaa ennenkuin lähdettiin sisälle. Toimi ainakin meihin. Jotkut vaatii enemmän aikaa, joillekkin riittää vähempikin. Kantsii kokeilla. Kyllä se siitä.

    Komia koira kyllä tämä Tuure on, että ei ihme, jos vähän paikkaas puolustitkin. Hienot tuliaisetkin toi, sika taitaa olla samanmoinen kuin Mai mulle tässä taannoin toi.
    -Elli-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Elli, annoit ohjeet ihan nappiin <3
      Yhteislenkki on hyvä rauhoittaja ja samalla se vahvistaa lauman yhteenkuuluvuutta. Eli lenkkarit esille ja tassuttelemaan ja nuuskuttelemaan porukalla. Ja kannattaa ottaa ensimmäinen kohtaaminen jo poissa kotipihasta, mieluummin jonkin matkan päässä. Oma reviiri sekottaa koirapoikien pään, mutta kauempana ei tarvi niin paljon uhota.

      Poista
    2. Elli, meellä mänj tuo sillä nuin ku äet luotti etten ärise ku en oo muillekkaa ärissynnä.
      Ee vissii muistanna että oon oekee määräkoera enkä mikkää pehmolelu :)
      Kyllä siinä meekäläenen ihtesä pikkupoejjaks tunti, on se Tuure niimpaljo isompi. Kommee poeka.
      Kiitos hyvistä ohjeistä <3

      Mai, ihavvarmasti ollaan enskerralla viisaampija. Ja jokkaesen uuvvennii tulijan kansa. Toevottavasti kamuja uskaltaatuu kyllään :)

      Poista