tiistai 24. marraskuuta 2015

Joolu tulla jollottaa

- Mittee...? Mikä tulloo...?
Se alako tuas.
 Sitä on tuas monta päevee höpisty joolusta. Ja joolupukista.
Kohta tulloo,kohta tulloo....
Ja resettivihkoja on kaeveltu kuapista. Että mittee sitä leevotaan jooluks.
Nyt sittä tälle joolulle keksittään jottae uutta. Ja hyvvee.
Ja jäläkiruokoo. Monellaesta. Ja paljo.
Ja uuvvet koristeet pittää ostoo.
Ja tehhä piparjtalloo.
Eekä nyt mittää kinkkuva hankita. Jottae muuta.
Kynttelijä poltettaan. Ja ollaan raahassa.
Ja lahjoja ee nyt sittä osteta ku lapsille.
- Jaa...vuan eehän niitä lapsija ookkaa.
No vuan Iivarille sittä. (Jes!!)

Iha on samat jutut ku männäjoolun eillähhii.
Ja sittä kuitennii tehhään tortut ja piparit.
- Mittee tuota tyhjee räntteemään mittää piparjtalloo. Oo pienijä lapsijakkaa.
Ja se iämpäevänen tuateljkuakku. Jota ee syö ku äet.
Ja iskettellöö sen sittä itekseen joolunaekaan.
Ja ehken se sama jiävyke ku viimekssii ja sitä eellisenä jooluna.
Jonka äet aena niin miehiks tekköö. Ja ite suapi sen syyvvä.
Ku muille ee maestu ennee.
Vanahat koristeet ripustettaan. Jos ee oo jo narut niistä hiutunna poekki.
Ja se kinkku. Tietennii. Mahollisimman iso.
Jota sittä kolomelleen miesväkj, meekäläenen mukkaan luvettuna, syöpi puistatukseen asti.
Paetsi ettee sitä mulle paljoo anneta ku on suolasta.
Kynttelit jiäpi polttamata. Ku eehän tuota pimmeessä niä mittään.
Ja lahjojahhii on ostettu. Säkkisotalla.
Vuan lapsille. Ikähaetarj 20-88vee.

Että semmosta sitä on tuas tiijjossa.
Uuvvellaesta jooluvviettoo....

- Äet...eekaete se joolu jo tule...?


Haakun varulta kuitennii...vuhvuhvuhlooskutilooskuti...


- Äet äet kyllä sieltä joku aenahhii tulloo nyt...!!


. Mää poekkeen siitä eistä...kiire...!


- Kohta on pihassa...tule jootuin...

- Mittee juutasta...sehä olj vuan postj´aato...eekös niihen pitännä lakossa olla... männä nyt tuollalaella säekyttelemmään näen joolun alla...











6 kommenttia:

  1. Hehe, taas ollaan niin naurettu teille, sillai sydämellisesti tietenkin. Olette niin tutunoloista sakkia, äet ja sinä Iivari. Just noin meilläkin vouhkataan joulun alla - ja sitten tehdään kuten ennenkin. Uutta on kuulemma kiva suunnitella, puuttuu vain se toteuttaja. Se olis ollu Palvelijattaren Mamma, mutta hänelle aina sanottiin että älä hyvä ihminen mitään mene muuttamaan, kun aina oot täydellisen joulun meille kaikille järjestänyt. Eikä kenellekään tullut mieleen, että ehkä Mamma olis halunnut joskus päästä vähemmällä. Apua ei ikinä huolinut, ei keittiöönsä ketään halunnut pyörimään jaloissaan. Toivottavasti pilvenreunalla pääsee nyt helpommalla. Katselee silmät renkaina nykymaailman menoa villakoira Garon kanssa, josta minulle usein kerrotaan hyviä tarinoita. Se oli kuulemma tosi viisas koira. Minä saatan päästä aika lähelle samaa, kunhan saavutan 17 vuoden iän ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seon joka joolunalla sama homma. Tehhäännii nyt kaekki erjlaella. Ja sittä kuitennii männöö niinku ennennii:)
      Meellä se olj mummu joka aena järjesti joolun. Eekä kukkaan siihe muu suanna sotkeetuva. Nyt ku se ee ennee jaksa eekä pysty ni äet sählee sittä.Ja sählyytähän se nimeommaan on:) Suahhan nähä mitenkä kääpi nyt tuas.
      Ompa vanahaks elännä se villakoera! Siinä aejjassa kerkijjää kyllä oppija vaekka mitä. Sinnoot kyllä niin viksu kaverj jo nyt että ku tuoho ikkään piäset ni männöö villakoerannii viisaasennätys rikki :)

      Poista
  2. On sulla pitkä puuhalista Jouluksi, eiköhän se äetee pikkasen auta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule tuo on semmonen äetin suunnitelmalista. Eekä takkuulla tule totteutummaan jos vanahat merkit paekkasa pittää :)
      Minä vuan joovvun kuuntelemmaan sitä kuahotusta nyt tässä seoroovan kuun aejjan. Onneks aena voepi pistee käpsän korvalle ja muata :)

      Poista
  3. On sulla kiirettä pitänyt siellä pihalla tuo joulun odottaminen. Meillä alkaa olla samat puheet. Ja sitä siivousta, voi pojat! Eilenkin koko ilta häärättiin olohuoneen pöydän ja tavaroiden kanssa. Kun se äippä lopulta istu sohvalle, niin menin kiireesti viereen rapsutuksia varten. Mun mielestä meillä on ihan ok, mutta äippää rassaa. No, nyt on kyllä hienoa. Kynttilöitä pöydällä ja silleen. Ja yöllä alkoi sataa vettä. Ihan kaatamalla. Ei tarvinnut aamulla ottaa kuin 10 askelta, päästää pisut ja juosta sisälle. Kuka siinä kelissä muuta viitsii? Ei ole lunta missään ja äippä pääsi töihin kesärenkailla. Mutta pimeys tuli taas! Ei kivaa.
    Eilen kun tultiin lenkiltä juoksin kiireesti petauspatjan alle maate. Se on mun oma pesäni nykyisin. Joku paha haju oli liikkeellä, kun en meinannut millään liikkua. Ilvestä äippä ja Jäbä epäilevät. Ja pitihän mun odottaa Jäbä kotiin, kun se oli ylitöissä. Vasta iltauutisten jälkeen lähdin pidemmälle lenkille. Äipälle vaan otsalamppu, niin johan nähtiin mennä jolkotella. Pimeessä on mukavaa.....t. Eka
    ps. Täällä ei ole susia, mutta Taivassalossa oli nähty 5. Ei Jäbä enää ihmettele miksei ole pupuja ja kettuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä pahoja hajuja pittää kyllä varroo. Joskus minnäe haestan tiälä semmosen. Ja panen jarrut piälle, Sillon kiännyttään kottiin.Ee äetkää änkee ennee vastaan yhtään.
      Lumet hupennoo näköjjään. Ja on liukasta. Siinä mulla työmua että suan äetin pystyssä pysymmään tuola pihalla. Ku on pakko kuitennii se tarvelenkki käävvä.
      Kohta se alakaa tiälläe kuule se siivuu. Nyt on männeillään ne leepomukset. Taetaavat kutistuva nehhii suurista sanoesta huolimata :D
      Olokeehan varovaesija sielä pimmeellä lenkillä! Sitä ee tiijjä mittee sielä pimmeessä lymyvvää. Tiälä eevät suanna sitä häerikkösutta kiini. Varruin suapi kulukee.

      Poista