IIVARI 25.7.2011-5.4.2024

 Niin rakas äetimpoeka, isännän paras kaverj, nuoren emännän kultamuru

IIVARI MÄÄRÄKOERA

25.7.2011-5.4.2024

Ikkuisesti syvämmissä

Köhhee ja nelj´jalakasija

Kellot on venkslattu kesäaekaan. Ja Piäsijäenennii takana.
Ee niin kaaheen ilosa Piäsijäenen kyllä ollunna.
Se ku niät äety ryvittämmään meekäläestä ihan enemmältihhii pyhhiin aekaan.
Jaksohhan minä kyllä riehuvahhii. Ja syyvvä. Ja pihallahhii laakata.
Vuan iltasilla ja uamuyöstä rupesj aena ryvittämmään.
Äet alako eppäelemmään että eekölie sitä kennelyskee sittennii.
Ku niät törähtelj välillä niinku oes nuapurin hanahet ollunna siinä iärellä.
Ja siinä yskässä kuulema semmoset iänet lähtöö.
Kaekki liäkärit tietennii piäsijäesvappaalla. Eekä kukkaa puhelimmeen vastoo.
Että oes ies voenna kysästä pitänöökkö mittää tehä.

Onneks se sittä rupesj kuitennii helepottammaan.
Äet kokkeelj kysästä eelissäpäevänä että mittee sannoo meejjän luottoliäkärj.
No sehhii on kuulema lomalla.
Ohan tuo nyt jo vähä lissee hellittännä se rykästely.
Että kyllä jos meekäläeseltä kysyttään ni kyllä ee mihinkää lähetä tööteemään.
Tiijjä sittä että kysytäänkö.

 Eelissäpäevänä sano äet että huusholliin tulloo uusj nelj´jalakanen.
Ja eekuvvuan meekäläenen kulukuneovvon kyitiin ja hakureessulle.
Onneks se nelj´jalakanen sittä osottaatuhhii tuommoseks liikkumattomaks tappaakseks.

Äet tälläsj siihen sen etteen tuommosen matalan nelj´jalakasen.
Että piäsöö huushollin matalinjalakanen siihen kampeotummaan.
Kyllä ee passanna het ruveta käpälästäpittäin tervehtimmään.
Kyllä pitj tovin aekoo katastella. Että mikälie miehijjään.

- No nyt on kokkeeltu...mahtaskoon tuota nyt suaha tähän vähä peetettä.
Ja mitteepä jos vaekka iltastahhii....

Pitkä viikko Piäsijäeseen

Eepä oo kummosesti verestynnä mittää.
Jos olj pitkä pitkäperjantae ni pitkähän tuo on ollunna koko viikko.
Näkkyy olovan että perinteesesti pitkäperjantae on sellisäks vielä semmonen pilivinen.
Ja muutennii tympennäkönen.
Äet sano että eepä justiisa juohu mieleen millonka oes pitkäperjantaena paestanna aarinko.

Jos vähä villaatti tuossa viikolla semmosta kevväämmakuva.
Ni kyllä ee nyt kevväälle näätästä. Eekä tunnusta.
Luntahan tuota vuan tulloo.
Vuan ee tuota ennee montoo lumj´saepäevee liene tälle kevväälle.
Että tulukaat nyt.

Meekäläestä on semmonen köhä vaevanna koko viikon.
Ee mikkää koeriillentsu. Eekä se kennelyskä. Vuan semmonen kuivakka köhästely.
Lie ruvenna tuo syvän äkkäelemmään. Vae lie henkj´putki jootunna hakkaaksiin.
- Syvän ku niät kuuluu olovan luajenna.
Ni sepä sieltä sitä henkj´putkee kuulema sittä suattaa ahistoo.
Eekä siihen taejja ennee mittää konstija olla.
Muuta ku ellee vähä raahallisemmin eekä riehuva.
Piä ja käpälät vielä mänisj vaahilla.
No näellä männään. Niinku on tapana sannoo.

Hyvät ilimat ku olj tuossa yhtenä päevänä. Ni eepä riehuttu.
Istuttiin rappusilla. Ja paestateltiin siinä keksin ja sumppikupposen kansa.
Mikä olj oekeen mukavata.

Tänäpäevänä sitä tuas tuntija vähemmän on aekoo.
Ku tietennii kelloo siirrettään kessäämpäen.
Äet jo rätnäsj että jootunnoo huomenna kahettii päevätorkut ottammaan.
Että suapi sen sisuskellosa kohilleen.
Se ku on nuilla vanahoella immeesillä nuo hommat sekali het ku vähäkää johhii muuttuu.
Eepä tuo taejja hetkaattoo meekäläestä mihinkääppäen.
Sitä ellää oman kellosa mukkaan.
Ja loppuillopuks se immeestennii kello sammaan kiäntyy.

 Piäsijäenen alakaa jo olla meleko lähellä.
Eekaet tässä muuta ku paementoo äet perinnepashan tekkoon.
Ettee vuan unehu se.
Se ku niät on kuulunna meejjän Piäsijäeseen jo vuosj´kymmenijä.

OEKEEN HYVVEE JA KAEKIMPUOLIN MUKAVATA PIÄSIJÄESTÄ KAEKILLE!!
😊

Lunta ja lämmikettä

Kuhtuuvat tuas takatalaveks tuota lumentulloo.
Kyllä ee oo. Ihan on vuan tätä sammoo talvee joka jatkuu.
Ee se nyt mualiskuussa vielä kesä tule. Oo tullunna vissiin miesmuistiin.
Eekä huhtikuussakkaa.
Pietäähhän tuas tämä talavi loppuun. Ennenku kessee harimoejjaan.

Tuntu kyllä paremminnii ensj´lumelta tuo uusj lumj.Oekeen olj pehmettä ja mukavata.
Tuljhan sitä kyllä tuas melekolaella. Ja pakkastahhii on pitännä.
Vuan ee haettoo meekäläestä. Eekä äetijä.
Kusijaesonkelma ee riivoo vielä tovviin.
Aateekoo onkelma tuas riivoo.
Että ee huolta. Aena pyssyy joku onkelma mökissä.
Vuan seon sittä tuas oma juttusa se.

 Vuan uuvven lumen matkassa tulj nuorj emäntä.
Joka sano että ee ennee piä kuhtuva nuoreks emännäks.
Ku on kuulema kohta keski-ikänen.
- Vuan omasta mielestäsä.Sano äet.
Oekeesti on vielä matkoo hyväntovin siihen.
Nimityksestä viis.
Käätin kyllä joka hetkosen hyväksenj minkä se tiälä olj.
Se yritti ottoo pikku torkkuja. Ja katoen että ihan selevästi tarvihti siinä lämmikettä.
Apukuono olj het paekalla.
Lähheesyys lämmittää,sannoovat. Totta on se.

Hirveen mukavata olj ku se kävj.
Vaekkee meekäläesestä ennee lenkkikaveriks ookkaa.
Ni torkkukaveriks on. Ja telekkarin kahtomiskaveriks kansa.
Ja kahville... ja syöntiin...ja lehellukkuun...ja saanavahiks...ja vuatteevvaehtoon...ja...

- Kuule äet...kyllä on tämä sitä suurta rakkaatta...😊😍💖💕

Vielä vaenu viepi

Kylläpä on ollunna mukavata aekoo.
Hankj on kestännä hilipetellä. Ja tuohon lähimehtäännii piäsj hyvästi.
Taekka paremminnii taemikkoo tuo vielä lie. Paljo haesteltavata.
Jäniksen jäläkijä, oravan jäläkijä, iliveksen jäläkijä, hirven jäläkijä ja yks hirven makkuussii!
Kyllä ee siitää ennee mehtäverisen määräkoeran päevä somenna.
Ja ku vielä aarinkohhii paesto. Pakkasta olj kyllä melekoverran vuan vuatetta piälle ni tarkenj.

Hirven makkuuksen likellä olj sen jätöstähhii.
Sitähän ee suanna ku matkampiästä haestella. Äet ee laskenna likelle.
Sano ettee tiijjä mittee pasillija siinä on.

Eepä arvanna että tuommosta sakkija on liikkunna ihan melekeen nurkkajuuressa.
Hirvihhii sinä muata kellottanna.
Ilimanko on niitä hirvikärpäsijä loppukesästä takapihallahhii.
Sittä se ilives. Sehhii ihan tuosta ulukorakennuksen takkoo hipsinnä.
Ja siitä tuohon taemikkoon.

 Äet meenasj sotkeotuva jalakoehisa.
Ku ee yhtä jootuin piässynnä nuihen pajukoehen läpi ku meekäläenen.
Aena olj tuo naruhhii kierteellä millommihinnii rissuun.
Ja siinä immeenen teotaroe niihen seassa.
Tuntu sanovan että vielä näkkyy vanahoo vaenu vievän.
Ja jalaka noosoo ku poekosena konsannaan.
Kyllä sieltä pihhaan selevittiin kuitennii.
Ee tarvinna apuja hoehkija.
Tosin eepä tuota oes kyllä kukkaa niitä kuullukkaa.
Suati sinne ehättäätynnä.

Oespaan vielä huomissa uamunahhii yhtä hyvä hankj.
Jos vaekka nyt tuola toesella puolen tietä käätäsj.
Missee on vähä vähempi nuita pajukoeta.
Vuan yhtä paljo hyvijä hajuja ja jäläkijä.

Sensuurija ja mielj´harmija

 

Äet kysy uamusta. Että mitteepä laetettasj plokkiin tänäpäevänä.
Mahtaskoon olla määräkoeralla mittää sanomista.
- No aenahan sitä jottae...jos vuan sensuroemata laetettaan.
Suattasin vaekka tuosta lakkoasijasta sannoo mielj´piettä...ja vettähhii sattaa jos ketä kiinnostannoo.

- No aakastaampa ploki. Sano äet...

- Vuan katotaampa kuitennii ensin. Että onko sitä kukkaa mittää sanonna sinun eellisseen sannaeluusj...

- No ohan tiälä kuule tullunna kommenttija.
Tulehhan lukemmaan ja alahan sittä sannoo mittee vastattaan. Minä suatan tässä nyt naputella.
Jospa tuota nyt lykästäsj. Ja suatasj vaekka vastatuks.

Sittä kuulu monellaesta sannoo peräjäläkeen. Äetin suusta niät.

Ku se tulj tuas se sama homma. Ettee piässynnäkkää vastoomaan.
Aekasa siinä ättäröe. Ja nimetönnä sittä piästiin kuitennii jottae sanelemmaan .
Nimetönnä. Ommaan plokkiin. Kyllä se sittä pistelöö vihaks.

Vuan eepä ihme että niin tuassiisa kävj.
Sehän olj tuas tuo pitäjä pompsaattanna poekkeen. Ja käski kirjaatuva uuvvestaan.
Vaekka siinä jo kirjaatunneena olovinnaan toesella sivulla oltiin.

Meellä männöö nyt lasit hööryyn. Ku äet äkkäelöö.
- Kaekellaesta juuttaannäköstä mielj´harmija sitä pittää olla.
Ja kaveriin plokit jiäpi tuassiisa kommentoematta.
Ku ee piäse. Vaekka mitenkä tingalle yrittää.
Niissäe ilimotettaan vuan että virhe tapahtu. Ee voe julukasta.
Että anteeks kamut ku en kommentoe. Lukemassa kyllä kään.

Kyllä oon ihan nätisti aena sannaellunna niihin. Kamuille.
Ettee mittää puuttujata niihin tarvihteesj.
Piisoo tuota sensuroejjoo tiälä pihassahhii meekäläesen sanomisille.
Äet on hyvinnii hanakkana siihen tarttummaan.
Että mittee suapi sannoo ja mittee ee.
Huolehtisj vuan ensin omista sanomisistasa...

Hankijaesta ja hajuhaettoo

Tiukassa olj kuulkee mualj hännässä.
Vesj´liukosta? No ee ollunna.
Puolikas hännästä lähti mualin matkaan. Äet nylyki nyppimällä ja saksilla.
Kaete se nyt jotakuinnii koeranhännältä näätästää vielä.

Mehtee alakaa olla mökin ympärillä. Ollaan kohta ku salolla konsannaan.
Piisoo kaekemmualiman öttöstä kuhan kesäks kiäntyy.
Niin ilimassa ku muassahhii.
Ku sielähän ne sikijjää metän helemassa.
Kyllä en mitenkää innolla oottele sitä.
Äet tuntu jo jupisovan itekseen. Ku harjalla otti murusija pöövvän alta.
Että kohta niitä vilikettää tuas kaverija tuollae. Muurahaesija meenasj.
Hyvissä ajon tuo ressin niistähhii jo hierasj.
Vuan mihinkäpä sitä vanaha immeenen tavoestasa piässöö.

Vuan vielä piisoo lunta. Ja hankihhii on kestännä.
Tosin vuan ihan mökin ympärillä käpästeltiin.
Vuan mukavata olj siinäe.
Jos vaekka tuurillaan oekeen huomenna vettä työnnättelisj.
Ja sittä pakkasta nassaattasj. Ni siitäpä vasta somat hankijaeset suatasj.
Suattasj uskaltaatuva vähä pitemmällehhii. Kuvvuan takapihalle.

 Suattaahan siinä joku aeka männä. Ennenku tuohhii lumj on pienempänä läjänä.

Sitä kusijaesonkelmata ootellessa ilimaantuu aena jottae ättäröetävätä.
Immeeselle niät.

Se ku osti niitä pienijä tommaattija. Ja lappo niitä kittaasa melekosen verran.
Olj se kuitennii hulasveillä huuhellunna ne ensin.
Alako sittä ihmettelemmään. Että mitenkä haesoo näpit kummalle.
Ihanku "sille itelleen" elikkä tiijättä mittee tarkotettaan.
Jostae syystä siinä meekäläesen hännäalus tarkistettiin ensin.
- Oes vuan omastasa alottanna sennii tarkistuksen.
Sittä se rupesj niitä tommaattija haestelemmaan. Ja nehän ne haesj.
Jootuin lenti roskapyttyyn ne evväät. Ja voe kuulkee sitä yököttelyvä.
Ku siinä rätnäsj että kuinka paljo kerkisj sitä sittoo niellä niihen matkassa.

Arvelen ettee meejjän mökkiin ennee niitä osteta.
Onneks ee mittää mahataatija niistä tullunna.
Vuan hyvästi olj tommaatit lannotettu kyllä.
Ku toesesta muasta on matkanneet ja kaappaan kuletettu.
Ja kotonahhii on vielä lannokearomit tallella.
Tiijjäppä toellaan vaekka sitä lannokettahhii.

Kevättä ilimassa

Kevättä tietää ku keltaset tulppaanit ilimestyy maljakkoon.
Mikäpäs siinä. Nättijä ovat.

Ohan tuo muutennii tunnustanna kevväältä. Aarinko lämmittää jo meleko mukavasti.
Vaekkee tuo lumj kyllä vielä oo huvenna mihinkää.
Yöllä on ollunna pakkastahhii. Ja hankj on kestännä parina uamuna.
Meekäläesen onni ja äetin epäonni ku kamerasta tyhjenj akku justiisa hangella hilipetellessä.

Sehhii kaet jonniillaenen kevväämmerkki lienöö.
Ku isäntä on heelunna tuas mualj´pensselin kansa.
Yks pikku pömpelj sae valakeen seenän. Ja yks määräkoera valakeen hännämpiän.
Tulj vissiinnii vähä liijjan likellä seenee sitä heelaatettuva.
Äet sitä koetti liotella. Vuan tiukassa istuu mualj koeran häntäkarvoessa.
Suattaa kuulema männä saksj´peliks.
Kuhan ee siinä samassa soovvissa mänisj häntärukkahhii.

Palovarotin rupesj itestään ilimottelemmaan tässä yks päevä. Meleko ätäkästi vinkasj.
Äet hinnaatu jakkaralle huojakehtelemmaan. Että vaehtaa siihen uutta patterija.
No eepä irronna kansj siitä. Ee vaekka mitenkä viänti ja änkesj.
Otti sittä ruuvvimeesselin. Että jos sillä varovasti kampeesj kannen irti.
Kyllä katoen sitä toohuva. Että jos ee lähe kansj ni kyllä kohta lähtöö koko emäntä.
Nutulleen lattijalle niät.
No änkeeminen eisti sittä. Lähti koko varotin. Ja mäjähti lattijjaan. Usseemmassa osassa.
Tarkempi katastelu osotti että sehän olj kansj mualattu kiini.
Laepijota mualatessasa olj mualarj sutinna sennii varottimen.
Ja eekähän se sillon kansj irronna. Ku olj kerta mualilla topostettu.
Eekaet siinä sittä muu aattanna ku kaapalle ehtimmään uutta varotinta.

 Vaekka onnii jo kevvään tuntuva. Ja hajuja.
Ni eepä kovin kevväälle näätästä ku pihalle kahtoo.
Leekkimökkirukkahhii on puoleevvälliin lumessa.
Tingalle ootellaan sen reonamilta narsissiin noosuva.
Ja yhtä tingalle ehken ootellaan tuohon puuhunnii uusiin lehtiin tulloo.
Ku ee oo entisetkää irronna.
Mihinkään kohtaan siihennii soppii uutta lehtisilimuva.
Kovin ku on täävven näköstä jo entuuvestaan.
Vuan kylläpään se varmaan puu ite konstisa keksii.
Millee suapi vanahat poekkeen ja uuvvet tilalle.
Nuille ku ee taejja kuitenkaa mikkää irtisanomis ilimotus eistee.
Taekka hiätö.
Niinku immeesten valtakunnassa on tapana.

immeesen luonto... ja kuppi nurin

Seon kuulkee joku kirjaviisas sanonna. Että immeesellä vanahemmiten muuttuu luonto.
Se jos joku on ollunna nuorena hyvinnii hyväluontonen ja sopusa.
Ni vanahemmiten muuttuu sittä änkäpiäks.
Ja jos joku on ollunna nuorena hyvin äkkiottonen. Ni laahtuu vanahempana.
Kysäsin sittä isännältä. Että mitenkä lienöö äetin kohalla.
Niillä ku on vissiin jo viijjettä vuosj´kymmentä yhteeselloo takana.
Se sano että eepä tuota liene muutosta tullunna. Hyvin on tasanen ollunna.
Ihan yhellälaella ättäröepi nyt vanahana ku nuorenahhii.
Tuas tulj totistetuks. Että poekkeos vahvistaa siännön.

Mitehhän lie meejjän nelj´jalakasten kansa.
Meejjän huushollissa on kuulema nuorena hötkötetty.
Ja vanahempana sittä raahotuttu. Sano äet.
Paetsi minun ensmänen eeltäjä. Joka olj melekosen tekövä ja näkysä vanahanahhii.
Suati sittä nuorena.
Ja kyllähän sitä meekäläenennii aena jottae vielä keksii.
Jos ee aena toemintata. Ni aenahhii immeesen aevoen huastamista.

Vähhiin on kuulkee männynnä nämä virikkeet meejjän mökissä.
Seon viikon kohokohta kaapalla käänti. Kirkolla eli kaapunnissa.
Ja äetin oottelussa ku männöö aena aekasa. Ni silläaekoo sittä immeesten kahtelu.
Meekäläesellä on tuo oma tähystyspaekka.
Siinä on hyvä katella. Eekä väsy niskatkaa ku kuonoo suapi leppuuttoo.
Käävvään siinä välillä isännän kansa ihan jossae pihallahhii.
Sillä ku ee oo samallaesta tähystyspaekkoo missä kuonoosa leppuuttoo.
Ni sillä tehhään lenkkijä pihalla
Kerkijjäes siinä ootusaekana melekeen vaekka kotonahhii jalakapelissä käävvä.
- Kuuvventoesta kilometrin piässä.
Ee niät ihan jootusin immeenen oo äet nuissa kaappahommissa.

 Se jos tämä nyt oes semmonen iltapäevälehen juttu.
Ni sehän oes tässä piällikirjotuksena IIVARILLA MÄNI KUPPI NURIN
- ee suanna restenttikahvija.
Kerta suatiin uusj restentti. Ni oes pitännä ne tulokahvit sen kunnijaks juuvva.
Ja entiselle restentille lähtökahvit.
Kahvin kansa tietennii sitä hyvvee ja hyvämparasta.
Ee ollunna niitä rivvaattipilleitä niinku sillä uuvvella restentillä.
Ehken kuitennii toepunen tästä. Heh.

Ee puutetta lumesta...

Jo on kuulkee ootoo ilimoo näen helemikuulle.
Ku ihan on vesj´kelit. Ja tiet ja pihamuat jiätikällä.
Ja ennusteet näättää että tätä piisoo vielä aenahhii sen kymmenen päevee.

Katoeltahan tulla humisti alas kaekki lumet.
Takapuolella talloo on ikkunoehen puoleevvälliin lunta.
Vielä jos alastulovata sinne katolle kertyy.
Ni neon sittä jo lasilläpi makkuukammarin puolella.
Että ee puutetta lumesta. Tiälläkkää.

Isännältä mänj jo hermo nuihen lummiin kansa.
Ku ee ennee mihinkää sopinna. Ja raskastahhii olj kolapelillä viäntee.
Kuhtu sittä raktorj´miehen hättiin.
Ja sepä silipasj näpäkästi ne yhteen isoon läjjään.
Melekeen tulj aetankorkunen läjä. Niinku näkkyy.
Tuota  sitä sulatellaan vielä juhannuksenahhii.

 Äetille iski joku ooto pihämpisto. Ee oo ihan semmosija vinkeetä tovviin näkynnä.
Vaekka muuton niitä ootoja pistoja onnii ilimennä.
Kaevelj niät resettikassoo tovin uamusilla.
Ja sittä lööti yhen mummun vanahan resetin.
Kaarakeksijä.
Ja onnistu ihan polttamata niitä suamaan parj pellillistä.
Vuan meekäläehhän olj tietennii paestovahtina. Ni ee sattunna vahinkoja.
Ihan tulj syötävijä niistä.
Paestopalakaks saen maestipalan.

Tiesittäkö muuten mikä mahtanoo olla kuulas keutuja? Jaa että vae.
No sehän on tietennii viärin luvettu kuulaskeutuja.😅😅😆
Ee liene vaekee arvata kuka mahto olla se lukija...

Viimepäeviltä...

 

Sitä on sittä monellaesta ilimoo piisanna viimepäevinä.
Nyt ihan kelevollista muutamata astetta pakkasta.
Vuan sitä luntahhii. Ravvaatti laavvantaeta vasten 30 senttijä.
Siinä immeeset ruapi piätään. Että minnekkä ne kelekottaan.
Ku alakaa olla jo pihamua täännä.
Jo sano tuas yks immeenen, että oesija rakentanna tasakattosen talon.
Oes suanna sinne enimmät lumet kelekkoo. Pihhoo täättämästä.
Pakkopa se olj isännän sieltä katoltahhii ne lumet puotella.
Semmonen miärä olj sielläe. Että oes suatu kyllä tuuletusta mökkiin.
Jos niät oes ooteltu katon rumahtamista.

Äet  surj ku ee piäse linnuille ruokoo viemään nyt pissipuulle.
Ku siinä olj nyt tiellä mahoton kinos.
Sittä se sissuuntu. Ja sano että jo lie kumma jos ee yks eokko piäse sinne.
Ja eekuvvun mänj ja puarasj siinä metriisessä hangessa.
Ja piäsj ku piässii viemään linnuille ja oraville eenettä.
Piäsj poekkeennii vielä.
Kyllä aattaa paha sisu monneen asijjaan.

Tältä näätästi pihanäkymä lumj´tuprakan jäläkeen.
Lasj olj ihan lumempeetossa. Vähä näky pissipuun huamuva vuan.

No toessapäevänä olj sittä muut hommat.
Se tuas koeraukkelj köejjättiin aatomoppiiliin.  Ja aatonnokka kohen pohjosta.
Ja tultiin varsinnii tutun näkösen rakennuksen pihhaan.
Äet sano että se oes nyt sittä liäkärj´käänti eissä.
Ee suattanna mittää sannoo eiltäkäsin...

- Mittään lie tiijjossa... kyllä en tykkee ettee mittää sanota etukätteen.
Nii on elo meekäläesellä ku sillä yhellä muinosella Ison Kirjan miehellä.
Vanahaks ku tulloo ni joku vuan vyöttää ja viepi minnekkä haluvvaa.

Se tunne ku sulle selevijjää ettee tulosyy ollunnakkaa mikkää ens´rehvit alttarilla.
Taekka meekämääkylle morsmaekku. 😧

No onneks olj se oma luottoliäkärj. Ja kysseessä vuan syväntarkistus.
Tuassiisa sanottiin etton luaja syvän.
- Aena oon ollunna sitämieltä että meekäläenen on hyvinnii syvämmellinen ja avarasyvämminen.
Vuan sen kansa elettään. Kaekki se aeka mikä on jälellä.
Ja hyvviin roppiin kansa.

Vaekka sitä uatteloohhii että ee mielessäsä ja syvämmessäsä vanahene.
- Tuntoo kaekki tunteet niinku nuorena. Rakastaa ja iloehtoo.
Ni silleppä ee mittää maha.
Että se tuo piälliskuorj se vuan ruppee muistuttelemmaan.
Että eepä tätä loputtommiin piisoo.
Vuan niinku sanoen ni kaekki aeka elettään ilolla mittee on jälellä.
Oljpa se sittä minkäpitunen tahhaan. 😊

Pimmeetä

Näen jäläkikätteen kiitokset ystävämpäevätoevotuksista.
Se piäsj se päevä jotennii luiskahtammaan ettee toevoteltu tiälä ystävämpäevee.
Vuan kyllä kaekkija ystävijä uateltiin kuitennii.

Sitä äkkiseltään luulisj. Että seon meejjän pihassa aena pimmeetä.
Taekka aenahhii semmosta hämärähhyssyvä.
Ku ee koerastakkaa nuamoo kuvissa erota.
No siitähän se johtuu ku ee äet oo oppinna kameran siätöjä.
- Kymmenen vuottahan se vasta on sitä käättännä.
Ettee voe kaet oottookkaa että vielä oes oppinna.
Meekäläenen on kakstoesta vuotta ja vähä piälle sitä koolanna.
Eekä oo paljookaa kehitystä immeesessä tapahtunna.
Että katellaan nyt että kerkijjääkö meekäläesen elinaekaan mittää tapahtuva.
- Vuan kyllä ee oo pimmeetä meejjän pihalla. Muuta ku yöllä ja iltasilla.
Pimmeitä on vuan toohut...taekka immeeset...aenahhii joskus.

Meejjän linnurruokatörppö on äkkäönnä toemimattomaks.
Ee piästä yhtää siementä sieltä linnuille.
Äet on tehnnä sen mistee lintutietäjät varottaa.
- Syytännä linnuille siementä tuonne puujjuurelle.
Että suavat jottae syyvväksesä. Ja oravattii.
Onneks ee oo hiirijä näkynnä siinä. Eekä isompatakkaa jyrsijätä.
Oon kyllä käännä tarkistelemassa monasti päevään.  Eekä oo hajuvakkaa niistä.
Eekä nuita oo onneks seenissäkkää rapistellunna.
Kyllä oes muuten äet hepulissa.

Tänäpäevänä olj näköjjään semmonen puolikkaan koeran kuvvuupäevä.
Mänössä ja tulossa.
Meekäläesen vika muka että tulj vuan puolikasta kuvviin.
Kyllä en oo syypiä...kyllä olj joku muu se joka kameran nappija paeno...

 Tänäpäevänähän se nyt illasta lumentupruutus sittä alako.
Vuan ohan sitä viikolla tok aarinkohhii paestanna. Sohvalla paestattelin aena välillä.
Äet siinä kävj välillä lätystelemässä...
kennenkä pikkunen töpö koelampoeka...
hyväntähen...kyllä oes koelampoeka mieluummin ottanna vähä aarinkoo.
Ku ollunna kuoputeltavana nurin ja oekeen tuntisotalla.
Rajasa kaekella kuitennii.

Ahkerat ja se laeskempi

Miinusta 32 astetta uamusilla ee oekeen naaruva hyrräätä.
Alakaa mahoton puihen kansa sestoominen. Ja uuniin tulliin teko.
Sittä vasta malttaa ahkerampi immeenen uamukahvin keettoon.
Ja meekäläeselle vuatetta piälle vylleemään. Että tarkennoo käävvä niillä uamuasijoella.
Se laeskempi immeenen tuas vettää vielä unta siiheaekaan.
Kampeotuu vasta sittä ku kahvi alakaa nokkaan haesta.
Ahkerampi immeenen ruppee sittä uutisija seoroomaan.
Ja ahkera koera sen kansa yhessä juopi uamun keksikahvit siinä.
Laeskempi immeenen tuas silläaekoo vatvoo vasta vuatteehesa kansa.
- Kaks jalakoo sammaan lahkeeseen..ja sitätehen.
Ku ee oo niät vielä uamukahvijjaan juonna. Eekä sentaatta älli leekkoo sitäkää vähhee ku ylleesä.
No pikkuhilijjoo siitä kuitennii ihan immeenen kuoriutuu päevämmittaan.
- Jos nyt ee mikkää ahkera ni semmonen puolikas kuitennii.
Toemeen on tultu.
Vuan eepä tuota kyllä oo sille niitäkkää vaehtoehtoja.

Kyllä se aarinko vuan erreöttää kummasti. Ku jos vuan lasista kahtoo.
Luulisj että kevväesen lämmintä on. Ku aarinko paestoo lekottaa poestiekseen
Kyllä ee arvoo mitenkä on oekeesti kylymä. Jos ee sitä mittarija muista vilikasta.
Ee kuitenkaa onneks yhtä paljo päevällä pakkasta ku uamusilla. Kymmenellä astella vajunna.
Ni eekuvvuan tarkenj kutakuinnii käävvä vähä katastelemassa.
Se laeskempi ja ahkera koerasa. Että kettee on tiellä kulukenna.
Olj siinä vissiinnii joku isompi kaverj männy. Ku jälet näky.
Vuan ee suanna oekeen selevvee mistee tulj ja minnekkä mänj.
Oljko vieras vae nuapurj.

Äet tuskittelj että nuama jiätyy. Ku vinkka kävj vasten.
Meekäläesellä ee mittää hättee. Ee paleltanna mittää kohtoo.
Tuntu sanovan äet että hyvä kaete se sinun on ku on nuamasj karvanen. Ee tuulj kää.
Ihan olj hilikulla etten siihen sannoo hökässy...
ettee luulisj sullakkaa ylähuulta paleltavan...että kyllä jiäpi se vormulamiessii kohta toeseks.
Kyllä jos mieslentsu on totta. Ni kyllä on naesviiksettii. Heh.

 Kevväämmakusta on. Pirtissä. Sohvalle niät paestaa jo aarinko.
Tosin sennii paestattelun ilon pilasj tuo laeskempi immeenen.
Ku ee ollunnakkaa laeska. Vuan rupesj tapasa mukkaan riehummaan kameran kansa.

Ja pittäähän se maenita nyt sehhii. Ku on nyt sittä koko kansa suanna uuvven restentin.
Immeeset iltasilla kahtovat telekkarija hyvinnii tarkasti.
Ku olj kuulema niin jännee.
Meekäläenen ee jaksanna ennee intootuva kahtomishommaan.
Vetäsin unta kaekessa raahassa.
Ku sehän olj selevä että kahesta toenen voettaa.
Ja uamusilla on uusj restentti.
Vahtaspa tuota telekkarista eli ee.

Viäryyttä,suurta ja pienempätä

Lunta tuputtanna päevätolokulla. Ja pilivessä on taevas.
Helemat rullalla pikkulenkiltä kottiimpäen.
No onneks kuitennii tulj lähettyvä sinne käppäelemmään.
Ku hyväkshän se liike on.
Ja sillon pittää männä ku piäsöö. Niinku mummulla olj tapana sannoo.
Kaekki ee piäse.
Paljo on varmaan semmosija lajitoverija jotka mänisj.
Vuan kukkaa ee vie. Kyllä on suurta viäryyttä se.
Ku kyllä on oekeeta koeranelämätä semmonen. Että suapi juosta ja leekkijä.
Eekä semmonen että jootuu vuan yhessäkohen makkoomaan.
Tämmösistä sitä piisoes sanomista...

 Myö piettiin sitä Ruuneperimpäevee oekeen juhlallisesti.
Mäntiin ihan ulos syömään...
äet söe rappusilla taskussa muhjaantunneen pastillin.
Ja meekäläenen äetin koprasta kananappuloeta. 😅

Tänäpäevänä se suattaa olla se meejjän plokin 10v päevä.
Äet muistelj semmosta.
Sittähän se rupesj kahtelemmaan niitä vanahoja meejjän juttuja.
Ja huomasj että halavattu kuitennii ku on hävinnä sieltä kuvija poekkeen.
Mittee...?
Vanahat kuvattii viety. Ja nyt sittä topattu oman plokin kommenttiin vastoominen.
Ja vielä toesten plokkiin kommentin jättäminen.
On aekoehin eletty! Kyllä on jonniillaesta viäryyttä sehhii.
Vuan uatella että niinkaavvan on joristu jootavia. Pulistu puolj´naesija.
Joskus asijasta. Usseemmin sen vierestä.
Vuan haaskoo on ollunna. Meellä aenahhii.
Toevottavasti teellähhii jotka luvetta.

Hiplee helemikuu

Suatiin helemikuu alulleen.
Sitä onnii tässä kuussa kaaheesti kaekellaesta päevee.
On Kynttelimpäevee, Ruuneperimpäevee, Laskijaesta, Ystävämpäevee...
ja tok ihan niitä tavallisijahhii päevijä. Jotka on ihan yhtä hyvijä ku nuo muuttii.
Ja ne elettään kuhhii ommaan malliisa ja tahtiisa.
Tosin jonnaeppäevänä pittää pittee niitä rotesti-iänijähhii.
- Äet sano kyllä että meekäläenen kuulema pittää niitä erj´laesija iänijä jokapäevä.
Olj ne sittä rotesti-iänijä eli mitteepä hyvvään.
Kumpikoon meestä lie enämpi iänessä...kysyvvuan.
Sillä on aenahhii ne rotesti-iänet millommihinnii hyvinnii herkässä.

 Sannoovat että helemikuun helleet päevät mualiskuulla maksettaan.
Kyllä olj aenahhii tänäpäevänä melekosen hellee päevä.
Meekäläenen sae puolisen naatiskella rappusilla päevämpaesteessa.
Ku äet laeska ee rappuskahvija keettännä.

Hellee helemikuu. Vuan kyllä vielä parempi oes se hiplee helemikuu.
Ku ensmäset laskijaespullat on niät jo maesteltu.
Ee mitenkää meestä kennenkää vyötärömmitalle terveellistä kyllä...
mutta mahottoman makkeeta olj.
Sittähän sitä on vielä ne Ruuneperintortut...ja uuvvet laskijaespullat.
Ja ystävämpäeväleevokset... Kalevalampäeväkuakku... karkaaspäevänkakkara...
Jos sittä vasta mualiskuulla oltasj vähemmillä... taekka ehken joskus kevväämmällä.
Mahollisesti. Kaet. Olletihhii.
Suannähä.

Vualit ja viikon alotus

Niimpä. Restenttivualit olj eelissäpäevänä.
Meejjännii immeeset vyörääty het uamutuimaan iänestämmään.
Tuntu lähtiissä olovan mielj´pie eroja. Yks aeko iänestee yhtä ja toenen tuas toesta.
Sovussa nuo kuitennii kottiutuvat.
Meekäläenen jäe kyllä het sovinnolla kottiin.
Sitä ku ee oes piässynnä iäntäsä antammaan kuitenkaa.

Iltasilla alako sittä se tulosten vahtoominen.
Immeesillä. Meekäläestä ee niin kiinnostanna.
Kyllä kuulkee hyvästi nukutti ku latikoevat niitä kannatusrosenttija.
Meekäläesellä mänj rosentit tasan. 50 sohvalle ja 50 karvamatolle.
Piävyin sittä sohvalle.
Mahtanookko olla välijä kumpiko nuista ehokkaesta restentiks tulloo.
Aenakkaa meekäläeselle.
Sama on varmaan päeväjärjestys tuljpa kumpi tahhaan piäsniekaks.
- Puolinen on puolisaekaan ja iltanen iltasaekaan.
Välillä unta. Ja joku pyörähys pihalla.

Siitä pihalla pyörääksestä...
tänäpäevänä vissiinnii yllätettiin äetin kansa toesemmu.
Ku ee kumpanenkaa kiäntynnä postj´lootalta pihhaan.
Vuan männä vitritettiinnii meleko reeppaasti sinne meejjän vanahalle lenkkitielle.
Ja sitähhii jonniimmatkoo.
Eekä ies kumpanenkaa huokunna puolj´torreessaan.
Äet rätnäsj että pitänöökkö tuota olla ihan huolissasa.
Semmonen äkillinen enerkijapiikki ee kuulema ylleesä hyvvee tiijjä.
Sano tämä meejjän pessimisti.
Kovasti mielenkiinnolla ootan mitenkä mahtanoo käävvä.
Vuan ihan olj kuitennii hyvä viikon alotus.

 Se olj kuulkee sittä vuuen ensmänen rappuskahvi tänäpäevänä...
tosin kuivan korpun kansa.
Ihan jätän itekullehhii piäteltäväks.
Että oljkoon nyt kyse kahvileevästä vae kahviseorasta.