torstai 7. maaliskuuta 2024
Kevättä ilimassa
Kevättä tietää ku keltaset tulppaanit ilimestyy maljakkoon.
Mikäpäs siinä. Nättijä ovat.
Ohan tuo muutennii tunnustanna kevväältä. Aarinko lämmittää jo meleko mukavasti.
Vaekkee tuo lumj kyllä vielä oo huvenna mihinkää.
Yöllä on ollunna pakkastahhii. Ja hankj on kestännä parina uamuna.
Meekäläesen onni ja äetin epäonni ku kamerasta tyhjenj akku justiisa hangella hilipetellessä.
Sehhii kaet jonniillaenen kevväämmerkki lienöö.
Ku isäntä on heelunna tuas mualj´pensselin kansa.
Yks pikku pömpelj sae valakeen seenän. Ja yks määräkoera valakeen hännämpiän.
Tulj vissiinnii vähä liijjan likellä seenee sitä heelaatettuva.
Äet sitä koetti liotella. Vuan tiukassa istuu mualj koeran häntäkarvoessa.
Suattaa kuulema männä saksj´peliks.
Kuhan ee siinä samassa soovvissa mänisj häntärukkahhii.
Palovarotin rupesj itestään ilimottelemmaan tässä yks päevä. Meleko ätäkästi vinkasj.
Äet hinnaatu jakkaralle huojakehtelemmaan. Että vaehtaa siihen uutta patterija.
No eepä irronna kansj siitä. Ee vaekka mitenkä viänti ja änkesj.
Otti sittä ruuvvimeesselin. Että jos sillä varovasti kampeesj kannen irti.
Kyllä katoen sitä toohuva. Että jos ee lähe kansj ni kyllä kohta lähtöö koko emäntä.
Nutulleen lattijalle niät.
No änkeeminen eisti sittä. Lähti koko varotin. Ja mäjähti lattijjaan. Usseemmassa osassa.
Tarkempi katastelu osotti että sehän olj kansj mualattu kiini.
Laepijota mualatessasa olj mualarj sutinna sennii varottimen.
Ja eekähän se sillon kansj irronna. Ku olj kerta mualilla topostettu.
Eekaet siinä sittä muu aattanna ku kaapalle ehtimmään uutta varotinta.
Vaekka onnii jo kevvään tuntuva. Ja hajuja.
Ni eepä kovin kevväälle näätästä ku pihalle kahtoo.
Leekkimökkirukkahhii on puoleevvälliin lumessa.
Tingalle ootellaan sen reonamilta narsissiin noosuva.
Ja yhtä tingalle ehken ootellaan tuohon puuhunnii uusiin lehtiin tulloo.
Ku ee oo entisetkää irronna.
Mihinkään kohtaan siihennii soppii uutta lehtisilimuva.
Kovin ku on täävven näköstä jo entuuvestaan.
Vuan kylläpään se varmaan puu ite konstisa keksii.
Millee suapi vanahat poekkeen ja uuvvet tilalle.
Nuille ku ee taejja kuitenkaa mikkää irtisanomis ilimotus eistee.
Taekka hiätö.
Niinku immeesten valtakunnassa on tapana.
lauantai 2. maaliskuuta 2024
immeesen luonto... ja kuppi nurin
Seon kuulkee joku kirjaviisas sanonna. Että immeesellä vanahemmiten muuttuu luonto.
Se jos joku on ollunna nuorena hyvinnii hyväluontonen ja sopusa.
Ni vanahemmiten muuttuu sittä änkäpiäks.
Ja jos joku on ollunna nuorena hyvin äkkiottonen. Ni laahtuu vanahempana.
Kysäsin sittä isännältä. Että mitenkä lienöö äetin kohalla.
Niillä ku on vissiin jo viijjettä vuosj´kymmentä yhteeselloo takana.
Se sano että eepä tuota liene muutosta tullunna. Hyvin on tasanen ollunna.
Ihan yhellälaella ättäröepi nyt vanahana ku nuorenahhii.
Tuas tulj totistetuks. Että poekkeos vahvistaa siännön.
Mitehhän lie meejjän nelj´jalakasten kansa.
Meejjän huushollissa on kuulema nuorena hötkötetty.
Ja vanahempana sittä raahotuttu. Sano äet.
Paetsi minun ensmänen eeltäjä. Joka olj melekosen tekövä ja näkysä vanahanahhii.
Suati sittä nuorena.
Ja kyllähän sitä meekäläenennii aena jottae vielä keksii.
Jos ee aena toemintata. Ni aenahhii immeesen aevoen huastamista.
Vähhiin on kuulkee männynnä nämä virikkeet meejjän mökissä.
Seon viikon kohokohta kaapalla käänti. Kirkolla eli kaapunnissa.
Ja äetin oottelussa ku männöö aena aekasa. Ni silläaekoo sittä immeesten kahtelu.
Meekäläesellä on tuo oma tähystyspaekka.
Siinä on hyvä katella. Eekä väsy niskatkaa ku kuonoo suapi leppuuttoo.
Käävvään siinä välillä isännän kansa ihan jossae pihallahhii.
Sillä ku ee oo samallaesta tähystyspaekkoo missä kuonoosa leppuuttoo.
Ni sillä tehhään lenkkijä pihalla
Kerkijjäes siinä ootusaekana melekeen vaekka kotonahhii jalakapelissä käävvä.
- Kuuvventoesta kilometrin piässä.
Ee niät ihan jootusin immeenen oo äet nuissa kaappahommissa.
Se jos tämä nyt oes semmonen iltapäevälehen juttu.
Ni sehän oes tässä piällikirjotuksena IIVARILLA MÄNI KUPPI NURIN
- ee suanna restenttikahvija.
Kerta suatiin uusj restentti. Ni oes pitännä ne tulokahvit sen kunnijaks juuvva.
Ja entiselle restentille lähtökahvit.
Kahvin kansa tietennii sitä hyvvee ja hyvämparasta.
Ee ollunna niitä rivvaattipilleitä niinku sillä uuvvella restentillä.
Ehken kuitennii toepunen tästä. Heh.
maanantai 26. helmikuuta 2024
Ee puutetta lumesta...
Jo on kuulkee ootoo ilimoo näen helemikuulle.
Ku ihan on vesj´kelit. Ja tiet ja pihamuat jiätikällä.
Ja ennusteet näättää että tätä piisoo vielä aenahhii sen kymmenen päevee.
Katoeltahan tulla humisti alas kaekki lumet.
Takapuolella talloo on ikkunoehen puoleevvälliin lunta.
Vielä jos alastulovata sinne katolle kertyy.
Ni neon sittä jo lasilläpi makkuukammarin puolella.
Että ee puutetta lumesta. Tiälläkkää.
Isännältä mänj jo hermo nuihen lummiin kansa.
Ku ee ennee mihinkää sopinna. Ja raskastahhii olj kolapelillä viäntee.
Kuhtu sittä raktorj´miehen hättiin.
Ja sepä silipasj näpäkästi ne yhteen isoon läjjään.
Melekeen tulj aetankorkunen läjä. Niinku näkkyy.
Tuota sitä sulatellaan vielä juhannuksenahhii.
Äetille iski joku ooto pihämpisto. Ee oo ihan semmosija vinkeetä tovviin näkynnä.
Vaekka muuton niitä ootoja pistoja onnii ilimennä.
Kaevelj niät resettikassoo tovin uamusilla.
Ja sittä lööti yhen mummun vanahan resetin.
Kaarakeksijä.
Ja onnistu ihan polttamata niitä suamaan parj pellillistä.
Vuan meekäläehhän olj tietennii paestovahtina. Ni ee sattunna vahinkoja.
Ihan tulj syötävijä niistä.
Paestopalakaks saen maestipalan.
Tiesittäkö muuten mikä mahtanoo olla kuulas keutuja? Jaa että vae.
No sehän on tietennii viärin luvettu kuulaskeutuja.😅😅😆
Ee liene vaekee arvata kuka mahto olla se lukija...
keskiviikko 21. helmikuuta 2024
Viimepäeviltä...
Sitä on sittä monellaesta ilimoo piisanna viimepäevinä.
Nyt ihan kelevollista muutamata astetta pakkasta.
Vuan sitä luntahhii. Ravvaatti laavvantaeta vasten 30 senttijä.
Siinä immeeset ruapi piätään. Että minnekkä ne kelekottaan.
Ku alakaa olla jo pihamua täännä.
Jo sano tuas yks immeenen, että oesija rakentanna tasakattosen talon.
Oes suanna sinne enimmät lumet kelekkoo. Pihhoo täättämästä.
Pakkopa se olj isännän sieltä katoltahhii ne lumet puotella.
Semmonen miärä olj sielläe. Että oes suatu kyllä tuuletusta mökkiin.
Jos niät oes ooteltu katon rumahtamista.
Äet surj ku ee piäse linnuille ruokoo viemään nyt pissipuulle.
Ku siinä olj nyt tiellä mahoton kinos.
Sittä se sissuuntu. Ja sano että jo lie kumma jos ee yks eokko piäse sinne.
Ja eekuvvun mänj ja puarasj siinä metriisessä hangessa.
Ja piäsj ku piässii viemään linnuille ja oraville eenettä.
Piäsj poekkeennii vielä.
Kyllä aattaa paha sisu monneen asijjaan.
Tältä näätästi pihanäkymä lumj´tuprakan jäläkeen.
Lasj olj ihan lumempeetossa. Vähä näky pissipuun huamuva vuan.
No toessapäevänä olj sittä muut hommat.
Se tuas koeraukkelj köejjättiin aatomoppiiliin. Ja aatonnokka kohen pohjosta.
Ja tultiin varsinnii tutun näkösen rakennuksen pihhaan.
Äet sano että se oes nyt sittä liäkärj´käänti eissä.
Ee suattanna mittää sannoo eiltäkäsin...
- Mittään lie tiijjossa... kyllä en tykkee ettee mittää sanota etukätteen.
Nii on elo meekäläesellä ku sillä yhellä muinosella Ison Kirjan miehellä.
Vanahaks ku tulloo ni joku vuan vyöttää ja viepi minnekkä haluvvaa.
Se tunne ku sulle selevijjää ettee tulosyy ollunnakkaa mikkää ens´rehvit alttarilla.
Taekka meekämääkylle morsmaekku. 😧
No onneks olj se oma luottoliäkärj. Ja kysseessä vuan syväntarkistus.
Tuassiisa sanottiin etton luaja syvän.
- Aena oon ollunna sitämieltä että meekäläenen on hyvinnii syvämmellinen ja avarasyvämminen.
Vuan sen kansa elettään. Kaekki se aeka mikä on jälellä.
Ja hyvviin roppiin kansa.
Vaekka sitä uatteloohhii että ee mielessäsä ja syvämmessäsä vanahene.
- Tuntoo kaekki tunteet niinku nuorena. Rakastaa ja iloehtoo.
Ni silleppä ee mittää maha.
Että se tuo piälliskuorj se vuan ruppee muistuttelemmaan.
Että eepä tätä loputtommiin piisoo.
Vuan niinku sanoen ni kaekki aeka elettään ilolla mittee on jälellä.
Oljpa se sittä minkäpitunen tahhaan. 😊
perjantai 16. helmikuuta 2024
Pimmeetä
Näen jäläkikätteen kiitokset ystävämpäevätoevotuksista.
Se piäsj se päevä jotennii luiskahtammaan ettee toevoteltu tiälä ystävämpäevee.
Vuan kyllä kaekkija ystävijä uateltiin kuitennii.
Sitä äkkiseltään luulisj. Että seon meejjän pihassa aena pimmeetä.
Taekka aenahhii semmosta hämärähhyssyvä.
Ku ee koerastakkaa nuamoo kuvissa erota.
No siitähän se johtuu ku ee äet oo oppinna kameran siätöjä.
- Kymmenen vuottahan se vasta on sitä käättännä.
Ettee voe kaet oottookkaa että vielä oes oppinna.
Meekäläenen on kakstoesta vuotta ja vähä piälle sitä koolanna.
Eekä oo paljookaa kehitystä immeesessä tapahtunna.
Että katellaan nyt että kerkijjääkö meekäläesen elinaekaan mittää tapahtuva.
- Vuan kyllä ee oo pimmeetä meejjän pihalla. Muuta ku yöllä ja iltasilla.
Pimmeitä on vuan toohut...taekka immeeset...aenahhii joskus.
Meejjän linnurruokatörppö on äkkäönnä toemimattomaks.
Ee piästä yhtää siementä sieltä linnuille.
Äet on tehnnä sen mistee lintutietäjät varottaa.
- Syytännä linnuille siementä tuonne puujjuurelle.
Että suavat jottae syyvväksesä. Ja oravattii.
Onneks ee oo hiirijä näkynnä siinä. Eekä isompatakkaa jyrsijätä.
Oon kyllä käännä tarkistelemassa monasti päevään. Eekä oo hajuvakkaa niistä.
Eekä nuita oo onneks seenissäkkää rapistellunna.
Kyllä oes muuten äet hepulissa.
Tänäpäevänä olj näköjjään semmonen puolikkaan koeran kuvvuupäevä.
Mänössä ja tulossa.
Meekäläesen vika muka että tulj vuan puolikasta kuvviin.
Kyllä en oo syypiä...kyllä olj joku muu se joka kameran nappija paeno...
Tänäpäevänähän se nyt illasta lumentupruutus sittä alako.
Vuan ohan sitä viikolla tok aarinkohhii paestanna. Sohvalla paestattelin aena välillä.
Äet siinä kävj välillä lätystelemässä...
kennenkä pikkunen töpö koelampoeka...
hyväntähen...kyllä oes koelampoeka mieluummin ottanna vähä aarinkoo.
Ku ollunna kuoputeltavana nurin ja oekeen tuntisotalla.
Rajasa kaekella kuitennii.
maanantai 12. helmikuuta 2024
Ahkerat ja se laeskempi
Miinusta 32 astetta uamusilla ee oekeen naaruva hyrräätä.
Alakaa mahoton puihen kansa sestoominen. Ja uuniin tulliin teko.
Sittä vasta malttaa ahkerampi immeenen uamukahvin keettoon.
Ja meekäläeselle vuatetta piälle vylleemään. Että tarkennoo käävvä niillä uamuasijoella.
Se laeskempi immeenen tuas vettää vielä unta siiheaekaan.
Kampeotuu vasta sittä ku kahvi alakaa nokkaan haesta.
Ahkerampi immeenen ruppee sittä uutisija seoroomaan.
Ja ahkera koera sen kansa yhessä juopi uamun keksikahvit siinä.
Laeskempi immeenen tuas silläaekoo vatvoo vasta vuatteehesa kansa.
- Kaks jalakoo sammaan lahkeeseen..ja sitätehen.
Ku ee oo niät vielä uamukahvijjaan juonna. Eekä sentaatta älli leekkoo sitäkää vähhee ku ylleesä.
No pikkuhilijjoo siitä kuitennii ihan immeenen kuoriutuu päevämmittaan.
- Jos nyt ee mikkää ahkera ni semmonen puolikas kuitennii.
Toemeen on tultu.
Vuan eepä tuota kyllä oo sille niitäkkää vaehtoehtoja.
Kyllä se aarinko vuan erreöttää kummasti. Ku jos vuan lasista kahtoo.
Luulisj että kevväesen lämmintä on. Ku aarinko paestoo lekottaa poestiekseen
Kyllä ee arvoo mitenkä on oekeesti kylymä. Jos ee sitä mittarija muista vilikasta.
Ee kuitenkaa onneks yhtä paljo päevällä pakkasta ku uamusilla. Kymmenellä astella vajunna.
Ni eekuvvuan tarkenj kutakuinnii käävvä vähä katastelemassa.
Se laeskempi ja ahkera koerasa. Että kettee on tiellä kulukenna.
Olj siinä vissiinnii joku isompi kaverj männy. Ku jälet näky.
Vuan ee suanna oekeen selevvee mistee tulj ja minnekkä mänj.
Oljko vieras vae nuapurj.
Äet tuskittelj että nuama jiätyy. Ku vinkka kävj vasten.
Meekäläesellä ee mittää hättee. Ee paleltanna mittää kohtoo.
Tuntu sanovan äet että hyvä kaete se sinun on ku on nuamasj karvanen. Ee tuulj kää.
Ihan olj hilikulla etten siihen sannoo hökässy...
ettee luulisj sullakkaa ylähuulta paleltavan...että kyllä jiäpi se vormulamiessii kohta toeseks.
Kyllä jos mieslentsu on totta. Ni kyllä on naesviiksettii. Heh.
Kevväämmakusta on. Pirtissä. Sohvalle niät paestaa jo aarinko.
Tosin sennii paestattelun ilon pilasj tuo laeskempi immeenen.
Ku ee ollunnakkaa laeska. Vuan rupesj tapasa mukkaan riehummaan kameran kansa.
Ja pittäähän se maenita nyt sehhii. Ku on nyt sittä koko kansa suanna uuvven restentin.
Immeeset iltasilla kahtovat telekkarija hyvinnii tarkasti.
Ku olj kuulema niin jännee.
Meekäläenen ee jaksanna ennee intootuva kahtomishommaan.
Vetäsin unta kaekessa raahassa.
Ku sehän olj selevä että kahesta toenen voettaa.
Ja uamusilla on uusj restentti.
Vahtaspa tuota telekkarista eli ee.
maanantai 5. helmikuuta 2024
Viäryyttä,suurta ja pienempätä
Lunta tuputtanna päevätolokulla. Ja pilivessä on taevas.
Helemat rullalla pikkulenkiltä kottiimpäen.
No onneks kuitennii tulj lähettyvä sinne käppäelemmään.
Ku hyväkshän se liike on.
Ja sillon pittää männä ku piäsöö. Niinku mummulla olj tapana sannoo.
Kaekki ee piäse.
Paljo on varmaan semmosija lajitoverija jotka mänisj.
Vuan kukkaa ee vie. Kyllä on suurta viäryyttä se.
Ku kyllä on oekeeta koeranelämätä semmonen. Että suapi juosta ja leekkijä.
Eekä semmonen että jootuu vuan yhessäkohen makkoomaan.
Tämmösistä sitä piisoes sanomista...
Myö piettiin sitä Ruuneperimpäevee oekeen juhlallisesti.
Mäntiin ihan ulos syömään...
äet söe rappusilla taskussa muhjaantunneen pastillin.
Ja meekäläenen äetin koprasta kananappuloeta. 😅
Tänäpäevänä se suattaa olla se meejjän plokin 10v päevä.
Äet muistelj semmosta.
Sittähän se rupesj kahtelemmaan niitä vanahoja meejjän juttuja.
Ja huomasj että halavattu kuitennii ku on hävinnä sieltä kuvija poekkeen.
Mittee...?
Vanahat kuvattii viety. Ja nyt sittä topattu oman plokin kommenttiin vastoominen.
Ja vielä toesten plokkiin kommentin jättäminen.
On aekoehin eletty! Kyllä on jonniillaesta viäryyttä sehhii.
Vuan uatella että niinkaavvan on joristu jootavia. Pulistu puolj´naesija.
Joskus asijasta. Usseemmin sen vierestä.
Vuan haaskoo on ollunna. Meellä aenahhii.
Toevottavasti teellähhii jotka luvetta.