Hötkyillessä

Enklannissa loppuu eeuu ja meeltä muilta vuan tammikuu.
Viimiset hetket männeellään.
Lumj´töetä on tehtynnä. Ja kuhampaan oon muuten hötkyillynnä pihamualla.

Isäntä ku tekköö lumj´töetä ni se ottaa meekäläesen siihen aetuuksen ulukopuolelle vappaana hilipommaan.
Ku tietää etten siitä minnekkää lähe. Ku en niät piäse lumen taatta.

Piäsishän siitä tietä pitkin. Vuan en oo lähtennä.
Ku eepä sielä mittää mielenkiintosta ennee nykysi oo.
Kettää lajitoverijakkaa ku ee ennee koko kylällä.

Siinä on hyvä linnuille haakut pittee ihan laavvan iärellä.
Sen justiisa jonka se turhaantunna orava meenasj hajottee pärreiks.
Kenottaa kallellaan sejjäliltä. Ja toenen reona on jyrsitty tikuille.
Se hermostu ku olj pähkinät männynnä tuonne kopin alle.
Eekä suanna niitä kaahottuva sieltä tarpeeks jootuin.
Ja siihehhän se ehätti jo harakkaparj sammaan uamijjaespöötään.
Ni niillehhän se pitj antoo kyyvvit välillä vielä.
Kyllä siinä jo vähemmästäe hermo männöö ja tekköö mielj koko laata kuatoo.

Siinä mänj toellaan aeka hötkyillessä.
Vaekka oes ollunna kyllä sehhii lakko. Mistee viimeks huaston.
Mänj se häneks ku äet ällyytti namipalalla poekkeen petin alta.
Unehtu juutas koko lakkohomma siinä herkuhhajussa.

- Sillonku tuntuu elämä mukavalle,ni ee piä suotta ruveta rätneemään ja huolehtimmaan milteehän se mahtaa huomissapäevänä tuntuva.

Piisoo jo...

Johan tuo olj pakko ehtijä eelissäpäevänä vuatetta piälle.
Mahoton tuulempuhallus kävj. Ja pakkastahhii tempasj.
Ee oes vähemmillä tarenna.
Oovvommakusta olj kyllä pittee karvakaalusta piällä pitkästä aekoo.
Ja helemuksettii ryyhötti enämpi toesen kannikan piällä.
Ee ihan sattunna mammalla pompan siäjöt kohalleen.

Toessayönä tulj reelusti lunta. Ja päevällä lissee.
Nyt alakasj jo piisata se. Kyllä on jo omikstarpeiks.
Kyllä on nyt vähäks aekoo kaljamakelit poekessa.
Vaekkee kyllä toesaalta takkeita oo siitä.
Ku suattaa nuivvuan yhessä yössä kiäntee ilimat ja tuulet millommitennii.
Vuan toevossa eletään kuitennii.
Mielellään ee vesj´saetta ennenku joskus tookokuulla.
Jos sittäkää.

Meekäläeseltä hävisj kepukka sen lumj´satteen alle.
Sen kansa pelasin ku hanki kesti. Ja sinne jäe sittä hangelle.
Isäntä koetti sitä ehtijä kaverina.

Se hanttasj männä isoella suappaella lumessa.
Meekäläenen koetti siinä pysytellä ies hajulla.
Ku matkassa ee pysynnä siinä lumessa.

- Ettee vuan oo se oravan juutas ottanna sitä kepukkata...taekka harakan ketkulat kantanna sen pihlajan oksalle...??
Ee onneks ollunna.
Lööty ihan lumen keskeltä.

Kohta alakaa ne hiihtolomat. Ee puutu ennee ku sukset.

Vaekka pulukkakeljhän tuo oes nytttii.
Ku eelisen päevän työnti lunta. Ja nyt näkkyy työnnältävän lissee.
Ni eepä siinä muavara ennee piisoo.
Uattelin sittä semmosta tupapäevee viritellä.
Ja ehken jonnii toesennii....

Äet: - Alahahan koeruus jootuva pihalle...!
Iivari: - En lähe. Seon lakko nyt!
Äet: - Jootunookko tuota nyt tännehhii sitä valtakunnansovittelijata hättään hoehkimmaan...
Iivari: - Ee toenna...seon neovvotteluyhteös nyt katkolla...

Viirukset liikkeellä

Talavemmakuja olj ilimassa tänäpäevänä.
Uamutuimaan olj pakkasta -21. Onneks ee siihe aekaan vielä tarvinna pihalle sännätä.
Päevällä laahtu kuitennii nii että vähä toesellakymmenenllä näätästi olovan.
Tarkenjpa tuota käävvä vähämmatkoo kuitennii.

Mualimalla riehuu kuulema se koronaviirus.
Tiälä vuan sen vuatimaton ja hyvin hirveen kaakanen tätinkumminkaema.
- Lentsuviirus niät. Ja sitkee juutas.
Kuulu olovan sitä nyt paljo liikkeellä. Millee kyyvvillä lie tullunna ku ee ies linjakkaat kule tästä...
Äet niistää, isäntä aevastelloo, ukki rykkii....
Meekäläenen koettaa siinä sompaella kahevvälillä. Hoetohommassa.
Ukki ku on omassa huushollissasa ni sitä ee tarvihe meekäläesen huolestoo.
Immeesten lämmittämistä, levosta ja ylleesestä voennista huolempittoo.
Ja tietennii silimällä pittoo että tulloo tasapaenonen ravihtemus.
Seku on viirustaavvissahhii tosj tärkeetä.

Äet kampeotu meekäläesen kansa pihalle.
Ku samahan seon niistee sielläe. Kuvvuan pirtissä.
Eekä kuumettakkaa vielä oo ollunna.
Muuta ku se valakosen suklaan hinkukuume. Vuan sitä ee taavviks lasketa.
Ku sillähän on jiätelö- ja valakosuklaakuume roonisena.

Siitäpä juohtuhhii mieleen.
Niät nuo vuaka-asijat. Neku on yhteövvessä jotennii kuitennii nuihin herkkukuumeisiin.
Tänä uamuna koettiin niät mahotonta ruamoo tiälä.
Ku vuakasta olj patterj melekeen loppunna. Ja se näätti ensj´seesomalla äetille lukemata 99!
Kaahunkiekaasten ja toesen seesonnan jäläkeen uuvvahti patterj kokonaan.
Ja näätti vuan vuaka tekstijä Lo. Sittä pimenj kokonaan.
Siitäpä naesimmeenen ehtimmään kiireellä että löötyykö verestä patterija.
Onneks lööty.
Muutehhan se oes ollunna päevä piloella.
Ku jos oes jiännä mammalle semmonen kuva silimiin missee näkkyy se 99,00...
Oes suanna kyökissä kattilla tingalle keetettävätä oottoo.
Ja myö isännän kansa turhaan puolista.

Tuas olj joku isokäpäläenen tassutellunna tien ylj.
Kummasti ne vuan tohtii liikehtijä tässämaen.
Vaekka mehtäkonneet on huutanna ja tukkirekat suihkinna.

Nyt sitä oes mahottoman hyvä tie aaki toeseennii suuntaan.
Ku on nuo konneet ja aatot kulukenna töekseen.
Vuan eepä sinne tohi lähtee.
Ku ee tiijjä minkälaesta sakkija sielä suattaa vastaan tulla.
Kaks´jalakasten kansahan aena toemeen tulloo.
Vuan veekkoompa että enimmäkseen nelj´jalakasta porukkata sielä on.
Eekä eelleenkää on hinku käpälästä pittäin männä tervehtimmään.

 Äet sano ettee piätä ee häntee meekäläesen hommilla...
Kyllä minummielestä olj tuossae tarkalleen laskettuna kolome piätä ja yks häntä.
Meekäläesellä kaks ja tuo vinkukoeran yks...
Äetin piätähän ee lasketa. Ku siinei ies oo mittää laskemista.
Ompaan vuan tasapaenona tuossa kaalajjatkeena.
Vähä niinku nuppineolassa se nuppipiä.

Raskaampata liikennettä

Onko ollunna tammikuulla pensaehen alustat sulana näellämaen ennen?
No ee oo.
Nytpä on ollunna. Ja on hyvästi sopinna sinne sekkaan tutkaelemmaan hajuja.
Eepä tuola kyllä kummosija oo. Jokunen hiirj männy vuan.
Ohanne kuitennii tarkistettava varulta.

Aarinkohhii on näättäätynnä.
Ja sevverra on tiellehhii tullunna lunta männäyön aekaan ettee töppönen pahemmin luistanna.
Eelissäpävänä olj ihan oekee pakkanennii, -10 astetta uamusilla.

Ne ku on mehtee kuataneet oekeen urakalla tuosta lähimaelta.
Ni nehän nyt raskaat tukkirekat puljoo tuossa jatkuvasti kahakkätteen.
Justiisa tuossa meejjän lenkkitiellä.
Missee ee ylleesä kule ku myö. Ja posti.
- Jos ee satu olemmaan se tappokaljamakelj.
Hyvä hommahan seon sempuolee että tamppaatuu tiehen hyvät jälet.
Joeta pitkin on keponen männä vitrittee.
Vuan sempuolee ee oo hyvä.
Ku männä huristaavat kovalla vaahilla. Ja tuossae myötämäkkeen vielä.
Eepäsilti.
Meleko raskas seon meelläe tuo äet.
Vuan ee ihan nuin hyväks polokeovvu kuitenkaa senjäliltä tie.

Sen ku näkköö rekan mäempiältä tulovan ni minnekkäpä väestät.
Äe koppoo meekäläesen kiireellä kaenaloon ja kapasoo penkampiälle.
Onneks on vielä piässynnä sinne. Ettee oo jiännä loekka lyhyveks.
Suattas olla hengelle hupa semmonen.
Seku ee raskas rekka ihan hetpaekalla pysähy.
Vaekka näkissii etton sielä eokko koera kaenalossa kenollaan ajuraeteella.

Mamman piä pyörii ku kävynsyöjällä tiellä kulukiissa.
Ettee vuan piäse tukkirekka yllättämmään mistääppäen.
Ee se usko vaekka oonnii sanonna että riittää tuo ku jos tähystää vuan yhestä suunnasta.
Vaekka takkootulijat.
Meekäläenen sittä voepi pittee silimällä eistäpäen tulijat.
Ku kukkaahhan ee sivustapäen voe tulla.
Aenakkaa tukkirekalla. Eekä muullakkaa kulukupelillä.
Ku ee oo ies tietäkkää!

Tappokaljamat

Jos pittää jottae positiivista keksijä näestä tappokaljamakelistä.
Ni se aenahhii että hankipa on kestännä. Aenahhii meekäläestä.
Vaekkee tuota kyllä paljoo ennee hangesta voejjakkaa huastoo.
Ku hupenoovat silimissä.

Vuan pihamua ja tiet on ihan kirkkaalla jiällä.
Äet koetti vähä pikkukivvee viskoo. Ettei ihan joka askeleella töppönen luista.
Nyt ehken joka toesella askeleella.
Postinkantajahhii olj sanonna ettee lähe urheelemmaan aatolla nuille sivuteelle.
Ku ovat niinku luistirrata ja pullompohja yhessä.
Hiekka on vissiinnii mualimasta loppunna.
Ja niitä tiekarhujahan ee ennee lie ku jossae museossa.
Ättäröe äet.
Sano että kyllä ennevvanahaan, sillonku kaekki olj paremmin, ne pitj tiet semmosessa kunnossa ettee tarvinna kennenkää luistella.

Eepä sinne tielle täättännä meekäläenenkää.
Äet kävj itekseen lenkillä. Nastakengät jalassa ja keppiin kansa.
Ja siltihhii olj meenanna nutulleen männä monneen kertaan.
Sano että kyllä olj ootoo itekseen tallustoo.
Olj kuulema kiäntynnä monasti tuakseppäen kahtommaan.
Että minnekkä se määräkoera jäe ku ee rinnalle täätä.
Ja olj itekseen huastellunna että männäämpä vielä jonniimmatkoo.
Ennenku olj muistanna että koera onnii kotona.
Onneks ee kukkaa kuullunna.
Oes siinä tuas ollunna immeesillä ihmettelemistä.

Niinku vaekka monasti kaapassa.
Ku se itekseen sielä huasteloo hyllyn kohalla.
- Otetaampa tuosta tuommonen leepä...ja mitteehän sitä vielä tarvittasj...äetpä ottaa tuosta makkarata...
Seku kotona äet aena mulle huasteloo kaekki asijat.
- Vaekkee nii oes aena väliks.
Ni sittä se saman tekköö kaapassahhii.
Ja tiijjäppä missee vielä muuvvallahhii missee itekseen liikkuu.
Toevottavasti ee kukkaa tunnista että seon meekäläesen äet.
Kyllä siinä vakkaesen määräkoeran uskottavvuus kärsisj.

- HÄLLYYTYS!!!!  MUONAKUPPI ON TYHJÄ...!!!!

Vanahoja juttuja

Tuo kuvassa olova ee oo talaviunilta herännä muurahaenen.
Vuan meekäläenen.
Immeesen pitj kokkeella linssin mittoo kamerassa.
Enämpi tykkeen kyllä tuommosesta kuvanotosta. Ee oo kamera nokassa kiini.

Lumet sullaa ja pehmijjää.
Ee oo miesmuistiin nuin vähä lunta ollunna tällä pihalla tammikuussa.
Eelissäpäevänä olj se Heekimpäevä.
Ja niinku muistatta mittee joka vuosj loehen aena laasummaan.
Että Heekkinä kuulema karhu kiäntää kylykee. Vanahankansan sanonnan mukkaan.
Kyllä oon sitämieltä että on karhu usseempaan kertaan tähämmännessä kylykee kiäntännä.
Tänätalavena nimenommaan.
Jos ee peräti oo pessee ihan jootunna uuvvestaan ehtimmään.
Sevverran on kannikka varmaan kastunna.

Eepä tuota oo ennee meekäläeselläkkää kunnollista lumipessee tuossa kiikun alla.
Nii on näkysällä vaekka mitenkä alle mänisj.

Heekimpäevänä on kuulema karjan rehut kahtia.
Ja immeesten muona kolomia.
Pitänöökkö tuokaa vanaha juttu ennee paekkossa nykypäevänä.
Näkkyy niitä entisijä heenätötteröetä olovan pellonreonat täännä vielä kesällähhii.
Ja immeesten muonahan ee lopu tiälä muassa vähässä kummassa.
Kaapoesta aenakkaa.

Seon kuulkee semmonen homma että huono heenävuosj ja viljavuosj tulloo.
Ku kerta sänki näkkyy pellolla.
Näen se vanahakansa on sanonna.
Se kyllä pittää varmaannii paekkasa.

Ku on heleppoo Henrikkinä ni kyllä paakkuu Puavalina.
Katotaampa mitenkä männöö.
Tuo vähänen hanki aenahhii kesti tänä uamuna.
Että jonnii asteen lie paakahtanna männä yönä.
Siitei kyllä koko päeväks riittännä. Vuan iha olj mukavata vaehteluva kuitennii toviks.

Tuas on lähetty uuvvelle viikolle.
Ja päevän pittuus on jo ylj kuusj tuntija.
Siinähän tuo ehken päevän paras asija onnii.
Kyllä se niivvuan on että pimmeös hävijjää valakeovvelle.
Aena.
Vaekka pessimisti-immeeset koettaahhii ankeottoo....

Niinku äettii.
Joka sano että joenae päevinä kaekki asijat näätästää olovan tuosta kuvan perspektiivistä.

Vuan kyllähän seon enämpi nii uateltava. Niinku se eesmänny restentti sano aekannaan.
Että jos ee tiijjetä varmaks mitenkä tulloo mänemmään.
Ni otaksuttaan että kaekki männöö hyvin.

Semijees

Männävuonna tähän aekaan olj pakkasta -18 astetta.
Ja nyt ee ies yhtä.
Vaekkee pitäsj kyllä valittoo. Ku kuitennii lunta on ihan mukavasti.
Jokapaekassa ku ee ies sitä.
Eekä se lumj lisi valittamalla.
Sitä vuan pittää joka kiänteessä kuitennii päevitellä
Talavi loppuu ennen ku kerkijjää kuvalleen alakookkaa.
Vaekka niihhän ne sannoo että takana joolun talavi koettaa.
Sitä ootellessa.

Äet sae pitkästä aekoo semmosen inspiraatijon.
Leepomisseen niät.
Ylleesä semmoset ee oo millonkaa männynnä niinku muilla immeesillä.
- Siististi ja ohjeen mukkaan.
Tälläkertoo se kyllä taes kuitennii yllättee nii ihtesä ku etennii meekäläesen.
Eekä isompija vahinkoja sattunna.
Ee palaneeta näppijä eekä leepomuksija.
Ee puonneeta kanammunia. Ja leevinpuluverihhii tulj laetettuva taekinaan.
Ihan semmonen kohtalaenen omenapiirakka siitä tulj.
Ja iha olj makusta taekinanahhii.
Ja tuashan se tulj totistetuks että kyllä on tarpeeseen semmonen pitkävartinen taekinannuolija jokkaesessa huushollissa.

Siinähän tuo iltahhii mänj luuta kalutessa.
Tosin ee kyllä ollunna koolla pilattu se meekäläesen iltaluu.
Vuan mikä ettee paremman puutteessa mänettelj.
Käväsin tuossa luun jälttämisen välissä pikasesti pihalla.
Ja sielähän sato semmosta kosteemmakusta lunta! Ja olj satanna jo aenahhii kaks senttijä.
Hyvältä vaekuttaa huomista uatellen. Ehken ee luistella kaljamalla.
Nuore emännän sanoja laenataksenj voes sannoo että semmonen semijees-päevä olj.
Tarkottaa vissiinnii että semmonen keskinkertasesti enämpi hyvvään- ku huonoompäen kallellaan...? 😊

Pessimistit

Uamusilla vettä. Päevemmällä tääsj kaljamakelj.
Iltapäevällä rännän rättyytystä. Ja sempiälle lunta.
Ee puutu vaehteluva Suomen talavestakkaa.
Melekeen sama hommahan se usseemmiten on kesällähhii.
No ehken ee lunta kuitenkaa kovin usseen.

Telekkarissa on tuas ollunna kilivanhiihtoo..
On niillä ollunna työmuata nuillae hiihtäjillä. Ja etennii latujen tekijöellä.
Jos vettä tulloo solokennaan ni tieppä siihen tolokullinen kilipahiihtolatu.
Sulalle mualle.
Ja piä sittä se semmosessa kunnossa että siinä puolen sattoo hiihtäjätä suapi sivakoetuva.
Usseempana päevänä vielä.
Oes tok järjestänneet vaekka näellehhii korkeoksille nuo kisasa.
Ee oes tarvinna hikj´piässä huhkasta lumen tekemisen kansa.
Sevverran tiälä sitä kuitennii on että ee suksj oes hetpaekalla sullaan töpännä.

Isäntä kahto hiihtoja.
Ja meekäläenen siinä kaverina jootessanj.
Tuntu siinä sanovan että turhoo nuitae vahata ku ee suomalaeset kuitenkaa pärjee.
Äet sano että nehä on Suomen mestaruuskilipaelut!
Isäntä siihe että no ruohtalaeset voettaa kuitennii...

- No tuo se vasta onnii pessimismin multihuipentuma... ruohtalaeset voettaa kuitennii Suomen mestaruuskisat! Kuule isäntä, pelottavasti ruppee sullehhii tarttummaan nuo äetin pessimistiset jutut...

Tiijjättäkö mittee seon ku vanahemmampuoleenen naesimmeenen nyhtää määräkoeroo lenkillä?
No sehä on tietennii sitä vossiilista enerkijata.

Apupoekapalavelusta päevee!

Uattelin kuulkee ruveta yrittäjäks.
Vaekka kyllä kaet sitä jonniissortin yrittäjä oon ollunna aena.
-Oon yrittännä äetin suaha liikkelle. Aenahhii jonniivverran.
Oon yrittännä pittee järjestystä pihamualla ja huushollissa.
Ja yritystä sitä on siinäe ku koettaa pittee silimällä ettee immeenen itekseen jiäkuappija tyhjennä.
Osa Ollille ja pala Puavulle ruukkas mummuhhii sannoo ennevvanahaan.
Elikkä ohtinasa jokkaeselle.

No tämä meekäläesen yritys on semmonen Iivarin Apupoekapalavelu.
Pieniin ja isompiinnii hommiin. Ja 24/7 perj´uatteella toemiva.
Uluko-ja sisähommat hoetuu takkuuvarmasti. Ja ammattitaejjolla tietennii.
Ku niistähän tässä on jo ylj kaheksan vuuen kokemus.
Pistin maenoksen veispuukkiinnii. Jo on tillaaksija jokunen tullunna.
Tämmösen maenoksen luajin:

IIVARIN APUPOEKAPALAVELU
 (samat litaniat ku tuossa äskön eli pieniin ja isompiin janiineelleen)

-rappusten siivuut, lumj´hommat
- postinkantajan/vieraehen haakkuminen
- lintulaavvalta ruuhkan purku
- kukkapenkkii ja pensaehen raekkoomiset ja kastelut
- nurmikon lannotukset
-pihamuan ylleenen järjestyksempito
- vuatteehen tuuletukset ja pyykkihommat
- astijoehen pesut
- taekinoehen esj´maestelut ja ruokiin ja leepomusten paestovahtuu
- lattijoehen imuroenti-ja luuttuamisavustus
-immeesten ulukoelutus ja kuletuspalavelu
- kalorj´vahtina toemiminen ja tarv. puolesta syönti
Tarvittaissa myössii yöpalavelu, erill. yölisä
esim. immeesen peettely, lämmitys ja kuorsuunesto
Erikoespalaveluna kulukupelliin renkaehen vaehot ja ilimampaeneen siäjöt tassunkiänteessä.
Varmista avun suantis ja varroo aekasj nyt!

Että semmonen ilimotus ja hommat oes tarjolla.
Mitteepä luuletta tullooko kysyntätä? Pitänöökkö mitenkä varraatuva.

Vielähän tuosta unehtu poekkeen saanan- ja uuninlämmitys ja puusavotta.
Vuan aena sitä voepi sittä lissäellä. Ku näkköö että mitenkä lähtöö tillaakset vetämmään.

Tämmösillä hommilla tänäpäevänä.
Kohta on varmaan tarpeeseen se immeesen ulukoelutusapu.
Näätästää niät meleko hyvälle tuo ilima. Tiijjä vaekka paestasj aarinkohhii.
Mukavata päevee itekullehhii!

Pistääsin kaapunnissa

Ee ollunna kuulkee kaksiset käpästelyalustat kaapunnin koerillakkaa.
Kävin niät niitä testoomassa.
Jiätikän piälle pikkukivvee kylyvetty solokennaan.
Ee siinä kyllä aenakkaa liukastella tarvinna.
Vuan ee hirveen hilipeetä ollunna tassutellakkaa.

Äet uattelj että ku ee kototiellä piäse mihinkää.
Ku on semmosella kaljamalla tie.
Ni otetaampa määräkoera matkaan pistäätymmään kaapunnissa.
Ja sieläpä suapi sen lenkin tehä. Mittee ee kerta kotona pysty.
Eepä arvanna  äet.
Lyhyveks jäe sehhii lenkinteko.

- Ja nyt piisoo tämä neolatyynyllä kuluku...hopihop aatoon!

Aatosta olj hyvä tarkkaella liikennettä.
Ja etennii sitä kiekon käättöö siinä seesotuspaekalla.
Kyllä ee monj sitä muistanna.
Muutaman kerran koetin siitä lasilläpi huhhuilla että mikäpä unehtu...
Vuan eehän ne immeeset ku kahtovat vuan.
Vaekka ihan selevästi sanoen että PY-SÄ-HAU-KOEN-VUH-TI-KIEK-MUR-KO!!
Ee ymmärtännä kaapunnin immeeset muatijjaespoejjan sanomista.
Mahto olla ilonen yllätys ja ilonkiljahukset aatoon tullessa.
Ku olj oekeen lapulla muistettu kääntijä.
Onneks meellä eevät unehtanna.
Oes siinä äetilläe ollunna riemussa pitelemistä.

- Ajas kaet sitä ite vuanku vei avvaemet männessäsä...
ja ku se ajukorttihhii jäe sinne sotilaspassin välliin ylj´oppilashatun alle...

Onneks ee kaavvan tarvinna ootella. Vaekka pitkä seon joskus lyhyttii aeka.
Immeeset tulj ja kottiin lähettiin.

Tänäpäevänä se vilahti vähä aarinkohhii. Ja pakkastahhii koetti pittee.
Meleko vilakka tuulj puhaltelj.
Vuan jopa se lämpijjää kohta tuas. Vaekkee nii väliks sillä.
Täävvenkuun aeka on ja sielä se mollottaa taevaalla nyttii.
Tiälä varmaan ens yönä kuuhullu naesimmeenen peppuroepi petillä unetonna.
Ja hortoeloo pitkin huushollija.
Siinei sua sillon muata kukkaa koko huushollissa.
Onneks tääsj´kuu ee kestä kovin kaavvan täätenä.
Ja sittä on tuas makkuuraaha yöllä.

Harmitusta

Justiisa tämmösenä liukuratana on tiet tuas. Ja pihamua.
Kuvat on kyllä vanahoja. Vuan se annettakkoon anteeks.
Ku ovat kuitennii ihan tottuuvenmukasija.
Ee niät immeenen pystynnä taeteelemmaan keppiin ja kameran ja meekäläesen narun kansa.
Usseempi tavara ja kaks kättä vuan.
Ja vielä siinä yrittee pysytellä käpälillään.
Ni kerrannii jäe ne kuvviinotot sikseen.
Sama käpälillä pysytteleminen meekäläesellähhii.
Kyllä on harmittanna.

Vettä puottelj kokopäevän.
Kyllä ee naarattanna.
Onneks ee tarvinna ku semmonen tarvelenkki käävvä.
Kuka tuota nyt ehoentahoen lähtöö jalakojjaan katkommaan tuommoselle jiätikälle.

No olj kyllä kuulkee toesellaenen tarkotus.
Se ettee joka juttuun aena puaheta siästä. Että nyt ollaan jo siitä hilijjoo.
Vuan ku seon nyt ollunna semmonen erityinen harmituksen aehe.
Kuuluuko kuatosae talaveen...?? No ee totisesti.

Vinkut ja hillerit ja muut otukset on suanna kyytijä tänäpäevänä.
Ku ee pihalla liijjemmin oo kerta pystynnä liikehtimmään.
Äet on ollunna iha hepakassa kuulema meekäläesen kansa.
Ku oon ollunna vaella sitä kaveriks vinkupelliin.
Ja pallon kansa vehtoomaan.

Vuan hilleriin en oo antanna sen nykästäkkää.
Se jos huomoo sen pikku orkosen sen otuksen kuppeessa ni sillon se lähtöö.
Oottelemmaan päevee parempata.
Elikkä kokkoon kursimista.
Ja se päevä on kuulkee kaakana. Sen tiijjän vanahastaan.
Neolahommat(kaa) ku ee oo sen immeesen heenijä.

No ohan sitä muuhhii harmituksen aehe ollunna.
Äetin uusj puhekapula.
Sillä ku herkisj toemimasta se vanaha mummukapula.
Ja joolupukki toe sille uuvven. Semmosen vähä-älysen kapulan.
Ee niät oo semmonen hipasuälypuhelin vuan semmonen välj´muoto.
Ni sen kansa se nyt sittä vehtoo.
Siinon kuulema parempi kamera ku oekee kamera.
Ja monta kuvvoo kerkisj ottoo meekäläesestähhii ihan salloo.
Ku en älynnä että se kuvija ottaa!
Kyllä oon nyt viisaampi. Eekä ennee kapula käessä lähesty meekäläestä nuivvuan.
Nyt se ättäröepi että mitenkään siitä ne kuvat nyt pannaan konneelle.
Uhallakkaa en sano missee on se piuha mikä on muka hävveöksissä ja millee ne kuvat siirrettään.
Jos ee ite huomoo että se roekkuu tuossa näätön kuppeessa ni ehtikäät vuan. 😂

Viikonaluks

Neon pyhät pietty.
Ja kuulema härkäviikot alakaa.
Nyt kaet sitä vissiinnii pashapäevee ootellaan. Elikkä sitä piäsijjäestä.
Ja sejjäläkeen simat ja munkit-päevä.
Kunnes tullaan siihen rillikaavven huipentummaan. Siis juhannukseen.
Siitähän sitä sittä ennee puolj vuotta uuteen jooluun.
Nuin sevuan vuosj männöö.

Kyllä on niin tympäättännä.
- Kynttelit on viety. Joolukuusj on viety. Joolukoristeettii on viety.
Viimiset piparit nielastu.
Yks tonttu vuan kamerasa kansa on hyvin näkysänä.

Kesäkuussa on kuulema semmoset ilimat ku tänäpäevänä.
- Tihkusaetta.
Sanompaan tämän nyt. Halusittapa sittä tietee eli että.
Siihennähen voepi niät kesälomasa järjestee.
Huominen päevä näättää sittä minkälaenen on heenäkuu.
Jos ennusmerkit paekkasa pittää ni eekuvvuan vettä vallaa.

Hirveen hilipee kesä oes semmukkaan tulossa.
Ee pala nahka keltää. Eekä kiehu hikj otalla.
Ee tarvita viilennyspumppuja. Eekä joovva saevuatteet naalakosta varastoon.
Rahhoo siästyy ku ee tarvihe aarinkorasvoo lotrata.
Eekä jatkuvasti kallista vettä valloo nurmikolle ja pihakukille letkusta.

- Tipaton tammikuu...tuas??  Ettäkö ee tippookaa herkkuja eekä luita eekä ies possunkorvoo!?

Joku tuola veispuukissa jo ehätti sanommaan ettee toellaankaa oo tipaton tammikuu.
Ku vettä tulloo niät jokapäevä. 😂

Niinku näkkyy ni viikonaluks ee kovinkaa mieltä ylentävätä sanottavata.
Kuhampaan jottae uatelmija aekasa kuluks.
- Paetsi ehken se että päevä on pitennä huimoo vaahtija.
Huomenna jo neljä minnuuttija pitempi ku nyt!
Joskus seon neljästähhii minnuutista ilosa repästävä...😄

Ilimoja pittää

Eelissäpäevänä luisteltiin kaljamalla. Ja vettähhii sato niinku kesällä.
Oes suanna sehhii vesj´miärä männä sinne pussielläenmuahan. Enshättään aenahhii.
Missee pallaa koko mua kohta.
Kumma seon että jossae losottaa vettä nii että siihen hukkuu kaekki.
Ja jossae missee pitäsj ni ee mittää.
Ilimastommuutos, niimpä.

Käätiin myö tok ihan kaapunnissae eelissäpäevänä. Ee oo pitkilleen käätykkää..
Vuan mänj hukkaan sehhii käänti ku en aatosta piässynnä pihalle ollenkaa.
Tulj niät vettä semmosella vaahilla ettee puhettakkaa ulos mänöstä.
Yhtä märkee on niät kaapunnin vesj´sae ku meelläe muaseovvulla.
Ja kavuttii ja kaappoen pihat olj sulanna semmoseks että sitä pikkukivvee olj ihan mustannaan.
Siihe ee tassujaan tehnnä mielj laskee.
Äet kävj sittä asijasa ja myö ooteltiin isännän kansa vuan aatossa.
Näkipähän siinä ies immeesijä aatollasista.
Äkäsennäkösijä kulukijjoeta nuamat mutrulla.
Ku kastuvat. Ja muka talavi olovinnaan.

Tänäpäevänä onnii ollunna sittä ihan toesennäkönen mualima.
Lunta satanna sakkeesti.
Ja siihen ku se jiätikän piälle sitä sato ni arvootta ettee ollunna lysti askeltoo tiellä.
Äet meenasj keekoset heettee ja sillä kiännyttiin takasi jo alakumatkasta.
Omalla pihalla tuota on kaekennäköstä käpästelemistä ollunna.
Eekä onneks nii liukastakkaa.

Eekä tuo pahemmin satannakkaa tuola meekäläesen majassa.
Sielä olj tuas mukava kuuhottee.
Ja hyökätä sittä essiin ku tintti tulj tirppasemmaan siihen kiikumpiälle.

Pittää vielä joku semmonen vanahankansan sanonta pistee tähä lopuks. Tuas.
Sitä ku on sanoneet että semmonen ilima ku on 4.päevä niinku nyt, ni semmonen on huhtikuussa.
Elikkä meellä sattaa aenahhii. Sitä en kyllä mää sanomaan että mittee sattaa.
Toevottavasti ee lunta yhtäpaljo ku tänäpäevänä!
Ylj´huomenna on loppijjaenen.
Ja sillon on kuulema puolet talaven lumista satanna....
Sanompaan vuan että jos se paekkasa pittää ni meekäläeselle suapi pistee sukset alle.
Eli jottii jalakset. Ja punasen lipun hännämpiähän.
Että hangen seasta erottaa.
Muuten ee oo asijata pihalla minnekkää.